- ETUSIVU
- Maailmantalouden historiaa
- Talouden perusesittely
- Kansallisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajat
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat vs. todellinen talous
- Maailmantalouden omistussuhteet
- Yhtiövalta
- Talous ja ympäristö
- Maailmantalous ja turvallisuus
- Velkatalous veitsenterällä. Pori 23.7.
- Työ
- Siirtolaisuus
- Kuluttajuus
- Kehitys
- Sosiaalinen talous
- Kansalaisyhteiskunta
- TAUSTATEKSTIT
- Lyhyet esittelyt
- Uusliberalismi ja Suomi
- Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kansainvälinen verotus
- Etelän pankki: toisenlainen rahoituslaitos
- Julkiset palvelut Euroopassa
- Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Uusi työ
- Kuka omistaa ruoan?
- Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Myytti kehitysavusta
- Kehitysmaat ja historian opetukset
- Pelkkä apu ei riitä
- Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- KOLUMNIT
- Sivilisaatio vaakalaudalla
- Viiden kriisin maailma
- Yhteinen raha valuu yksityisille
- _Kriisi? Mikä kriisi?
- Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- G20-kokous ja dollarin tulevaisuus
- Kenen ihmisoikeudet?
- Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Miten kuluttajia tuotetaan?
- Siirtolaisia on monenlaisia
- Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Lamaa ja muutosta odotellessa
- Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Globalisaatio ja köyhyys
- Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Kannattavaa kansainvälistymistä?
- Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen
Artikkeli linkittyy paikkoihin
Siirtolaisuudella tarkoitetaan maan sisällä tai kahden maan välillä tapahtuvaa muuttoliikettä. Maailmassa on tällä hetkellä reilut 190 miljoonaa siirtolaista. Määrä kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Yhdessä siirtolaiset muodostaisivat viidenneksi väkirikkaimman valtion maailmassa.
Siirtolaisuuden taustalla piilee satoja eri tarinoita, monet niistä traagisia. Siirtolaisuus on kuitenkin myös ikiaikainen, luonnollinen ilmiö. Silti miljoonien ihmisten jatkuva muuttoliike ei voi johtua muusta kuin poikkeuksellisista oloista.
Suuri osa maailman väestönkasvusta tapahtuu kehitysmaissa. Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa väestö lisääntyy noin 2,2 prosentilla vuodessa. Teollisuusmaissa, kuten Suomessa, väestö ei luonnollisesti juuri kasva – pikemminkin päinvastoin.
Toisaalta pohjoisissa teollisuusmaissa talouden kasvu on vahvempaa kuin kehitysmaissa. Uusia työpaikkoja on siis monesti tarjolla siellä, missä väestö ei lisäänny. Kehitysmaiden ihmiset työllistyvät usein helpommin muuttamalla työn perässä, koska oma seutu ei yksinkertaisesti tarjoa kasvavalle väestölle työpaikkoja.
Työpaikat eivät kuitenkaan ole ainoa syy siirtolaisuudelle. Maailmassa on tällä hetkellä yli 30 miljoonaa pakolaista. He ovat paenneet sotaa, konfliktia, vainoa tai elinympäristön heikkenemistä. Suurin osa pakolaisista on maan sisäisiä.
Suomeen saapuu maailman kriisialueilta kiintiöpakolaisina vuosittain alle 1 000 henkilöä. Lisäksi turvapaikkaa Suomesta haki esimerkiksi vuonna 2002 reilut 3 000 henkilöä. Siirtolaisiksi voidaan lukea myös vaikkapa Eurooppaan vuosittain tulevat tuhannet ihmiskaupan uhrit. Noin 20 prosenttia Euroopan siirtolaisista saapuu ilman asianmukaisia papereita tai passia.
Myös nälkä, toive paremmasta elämästä ja oman alueen heikot tulevaisuuden näkymät ajavat ihmisiä liikkeelle. Teollisuusmaista moni lähtee siirtolaiseksi puhtaasta seikkailunhalusta.
Usein siirtolaisuudesta puhuttaessa ajatellaan, että se on jotakin uutta ja että se ei juuri kosketa meitä suomalaisia. Suomesta on kuitenkin lähdetty joukolla Pohjois-Amerikkaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ja Ruotsiin 1960-luvulla. Sadattuhannet heistä ovat myös jääneet sille tielleen. Vasta 1990-luvulla Suomeen alkoi muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä lähti.
Maailmantalous.netin siirtolaisuus-teksteissä esitellään siirtolaisuuteen ja siitä käytävään keskusteluun liittyviä ongelmia. Siirtolaisuus on mittaluokaltaan valtava ilmiö, jota erityisesti erot eri maiden elintasoissa kiihdyttävät entisestään. Kysymys siitä, saavatko maailmassa myös ihmiset liikkua vapaasti rahan ja tavaroiden tavoin, on kiivasta väittelyä aiheuttava poliittinen kysymys.
Otto Bruun
