- ETUSIVU
- Maailmantalouden historiaa
- Talouden perusesittely
- Kansallisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajat
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat vs. todellinen talous
- Maailmantalouden omistussuhteet
- Yhtiövalta
- Talous ja ympäristö
- Maailmantalous ja turvallisuus
- Velkatalous veitsenterällä. Pori 23.7.
- Työ
- Siirtolaisuus
- Kuluttajuus
- Kehitys
- Sosiaalinen talous
- Kansalaisyhteiskunta
- TAUSTATEKSTIT
- Lyhyet esittelyt
- Uusliberalismi ja Suomi
- Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kansainvälinen verotus
- Etelän pankki: toisenlainen rahoituslaitos
- Julkiset palvelut Euroopassa
- Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Uusi työ
- Kuka omistaa ruoan?
- Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Myytti kehitysavusta
- Kehitysmaat ja historian opetukset
- Pelkkä apu ei riitä
- Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- KOLUMNIT
- Sivilisaatio vaakalaudalla
- Viiden kriisin maailma
- Yhteinen raha valuu yksityisille
- _Kriisi? Mikä kriisi?
- Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- G20-kokous ja dollarin tulevaisuus
- Kenen ihmisoikeudet?
- Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Miten kuluttajia tuotetaan?
- Siirtolaisia on monenlaisia
- Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Lamaa ja muutosta odotellessa
- Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Globalisaatio ja köyhyys
- Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Kannattavaa kansainvälistymistä?
- Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
Sotabisnes Irakissa vahvistaa Ugandan shillingin arvoa
Artikkeli linkittyy paikkoihin
Mitä yhteistä on Ugandan shillingillä ja amerikkalaisella EOD Technology -nimisellä yrityksellä? Molemmat hyötyvät ugandalaisista palkkasotureista.
Ugandan shillingin arvo on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan. Kurssin uskotaan nousevan jatkossakin. Suuri syy tähän ovat ulkomailla työskentelevien ugandalaisten kotimaahansa lähettämät palkkarahat, joiden määrä kasvoi vuonna 2006 jopa 40 prosenttia.
Tavallisille afrikkalaisille ei kuitenkaan ole ulkomaankomennuksia tarjolla ihan missä vain. Yllättäen Ugandan nuoret miehet ovatkin löytäneet kukoistavat työmarkkinat Irakista, jossa yksityiset yritykset ovat tiiviisti mukana sodankäynnissä.
Alle vuosi Irakin sodan alun jälkeen maassa toimi jo noin 20 yksityistä turvallisuusalan yritystä. Mainitun EOD Technologiesin lisäksi näitä ovat muun muassa Omega Risk Solutions, Halliburton, DynCorp, Global Risk Strategies, Kroll Associates, SAS International, Special Operations Consulting, Blackwater, Edinburgh Risk Inc ja Armor Group. Niiden leivissä työskenteli yli 15 000 sotilasta.
Kun sota pitkittyi, tilanne muuttui kaoottisemmaksi ja jälleenrakennus alkoi, Yhdysvaltojen armeijan rivit ohenivat. Yksityisyrityksille löytyi käyttöä Irakin turvallisuusjärjestelyissä.
Suurin osa paikalle rekrytoiduista yksityisistä palkkasotureista oli alun perin entisiä sotilaita Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Heidän palkkaan ja työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset olivat kuitenkin "ongelmallisen" kovia.
Kaikessa hiljaisuudessa yritykset alkoivat palkata henkilöstöä köyhemmistä maista, etenkin Intiasta, Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Ugandasta. Näistä maista innokkaita työntekijöitä on helpompi löytää, ja vieläpä pienemmällä palkalla. Sitä paitsi jos paikan päällä sattuu tapahtumaan jotain ikävää, ugandalaisen sotilaan omaiset haastavat yrityksen oikeuteen huomattavasti epätodennäköisemmin kuin amerikkalaisperhe.
Tällä hetkellä Irakissa työskentelee 5 000–10 000 ugandalaista ja suunnilleen yhtä monta eteläafrikkalaista. Heidän kuukausipalkkansa on 900–1 500 dollaria. Se on jopa neljä kertaa vähemmän kuin mitä rikkaista maista tuleville sotilaille maksetaan. Tavalliselle ugandalaiselle kyseessä on kuitenkin huikea summa. Niinpä palkkasoturin työ Irakissa onkin erittäin haluttua nuorten miesten keskuudessa.
Tässä bisneksessä ei näytä olevan väliä sillä, kuoleeko joku vai ei. Se hyödyttää niin ugandalaista sotilasta, sotaosapuolten valtioita, amerikkalaisyrityksiä ja sijoittajia kuin Ugandan keskuspankkiakin.
Eva Nilsson
(Tekstiä muokattu 15.8.2008)

