- ETUSIVU
- Maailmantalouden historia ja perusesittely
- Milloin maailmantalous syntyi?
- Maailmantalouden keskeiset rakenteet
- Maailmankaupan pelisäännöt
- Maailmankaupan keskittyminen
- Omistajuuden keskittyminen
- Järjestelmä muutoksessa
- Globalisaatio ja tulonjako
- Mitä taloustiede kertoo maailmantaloudesta?
- Talouskasvu – onni vai kirous?
- Vallitseva talousajattelu
- Tausta: Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kolumni: Sivilisaatio vaakalaudalla
- Kolumni: Viiden kriisin maailma
- Kolumni: Kriisi? Mikä kriisi?
- Kolumni: 1930-luvun virheet
- Maailmantalous arjessa
- Talouden mittausongelmat
- Kuluttajan vaikutusmahdollisuudet
- Kuluttajan identiteetit
- Kuinka tarpeita luodaan?
- Kolumni: Miten kuluttajia tuotetaan?
- Suomi ja globaalit taloustrendit
- Suomalaisen työn muutos
- Tausta: Uusi työ
- Mistä rahat hyvinvointivaltiolle?
- Talouspolitiikka ja tasa-arvo
- Hyvinvointivaltion haasteet
- Perustulo
- Tausta: Julkiset palvelut Euroopassa
- Kolumni: Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Kolumni: Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Kolumni: Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Mielikuvien merkitys
- Tuotteiden tarinoita
- Maailmantalous ja valta
- Kuka voi puhua maailmantaloudesta?
- Asiantuntijavalta ja demokratia
- Päätöksenteon monet tasot
- Verokilpailu
- Lobbaus vaikutuskeinona
- Yhtiöiden valta maailmantaloudessa
- Yritysten yhteiskuntavastuu
- Reilu kauppa
- Mihin tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa?
- Sosiaalifoorumit
- Kansalaisvaikuttamisen monet keinot
- Kolumni: Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- Tausta: Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Kolumni: Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
- Tausta: Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Tausta: Uusliberalismi ja Suomi
- Kolumni: Kannattavaa kansainvälistymistä
- Työ ja ihmisten liikkuvuus
- Työn ja pääoman suhde
- Kiina-ilmiö
- Työntekijöiden globaalit oikeudet
- Työntekijän ääni kuuluu vain järjestäytymällä
- Epävirallinen työ
- Perusasioita siirtolaisuudesta
- Syitä ja seurauksia
- Siirtolaisten taloudellinen merkitys
- Siirtolaisuuden hallinta
- Naiset ja siirtolaisuus
- Siirtolaisuus ja kansalaisuus
- Kolumni: Siirtolaisia on monenlaisia
- Kolumni: Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Tausta: Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Mailmantalous ja ympäristö
- Kestävä kehitys ja maailmantalous
- Maatalous ja kehitys
- Tausta: Kuka omistaa ruan?
- Energia & talous
- Ilmastonmuutos
- Luonto kauppatavarana
- Esimerkki: vesihuollon yksityistäminen
- Ekologinen velka
- Ympäristöverot
- Kaupungistumisen ympäristöongelmat
- Matkailu, talous ja ympäristö
- Resurssikirous: Niger ja uraani
- Kolumni: Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Kolumni: Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Tausta: Puhtaan kehityksen ilmastomekanismi
- Resurssikonfliktit
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat
- Finanssimarkkinat – kauppapaikka rahoitukselle
- Kuka päättää finanssimarkkinoiden säännöistä?
- Hedge-rahastot: kasvavien riskien finanssitalous
- Kuinka rahaa luodaan?
- Tausta: Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Tausta: Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Tausta: Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Tausta: Kansainvälinen verotus
- Tausta: Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Kolumni: Yhteinen raha valuu yksityisille
- Kolumni: Lamaa ja muutosta odotellessa
- Veroparatiisit
- Laiton pääomapako
- Globaali "kehittyvä" etelä
- Mitä kehitys on?
- Kehitysyhteistyö
- Tausta: Pelkkä apu ei riitä
- Tausta: Myytti kehitysavusta
- Esimerkki: EPA-sopimukset
- Globaalista alueelliseen sopimiseen?
- Vuosituhattavoitteet
- Tausta: Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Tausta: Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- Kolumni: Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Kehitysmaiden velkakriisi
- Sietämätön velka ja velkasovittelu
- Tansania: 50 vuotta kehitystä
- Kolumni: Globalisaatio ja köyhyys
- Kolumni: Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Tausta: Etelän pankki - toisenlainen rahoituslaitos
- Mikä sosiaalinen talous?
- Tausta: Kehitysmaat ja historian opetukset
- Tapaus Ruanda
- Esimerkki: Irakin sota ja Ugandan shillinki
Sotabisnes Irakissa vahvistaa Ugandan shillingin arvoa
Mitä yhteistä on Ugandan shillingillä ja amerikkalaisella EOD Technology -nimisellä yrityksellä? Molemmat hyötyvät ugandalaisista palkkasotureista.
Ugandan shillingin arvo on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan. Kurssin uskotaan nousevan jatkossakin. Suuri syy tähän ovat ulkomailla työskentelevien ugandalaisten kotimaahansa lähettämät palkkarahat, joiden määrä kasvoi vuonna 2006 jopa 40 prosenttia.
Tavallisille afrikkalaisille ei kuitenkaan ole ulkomaankomennuksia tarjolla ihan missä vain. Yllättäen Ugandan nuoret miehet ovatkin löytäneet kukoistavat työmarkkinat Irakista, jossa yksityiset yritykset ovat tiiviisti mukana sodankäynnissä.
Alle vuosi Irakin sodan alun jälkeen maassa toimi jo noin 20 yksityistä turvallisuusalan yritystä. Mainitun EOD Technologiesin lisäksi näitä ovat muun muassa Omega Risk Solutions, Halliburton, DynCorp, Global Risk Strategies, Kroll Associates, SAS International, Special Operations Consulting, Blackwater, Edinburgh Risk Inc ja Armor Group. Niiden leivissä työskenteli yli 15 000 sotilasta.
Kun sota pitkittyi, tilanne muuttui kaoottisemmaksi ja jälleenrakennus alkoi, Yhdysvaltojen armeijan rivit ohenivat. Yksityisyrityksille löytyi käyttöä Irakin turvallisuusjärjestelyissä.
Suurin osa paikalle rekrytoiduista yksityisistä palkkasotureista oli alun perin entisiä sotilaita Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Heidän palkkaan ja työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset olivat kuitenkin "ongelmallisen" kovia.
Kaikessa hiljaisuudessa yritykset alkoivat palkata henkilöstöä köyhemmistä maista, etenkin Intiasta, Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Ugandasta. Näistä maista innokkaita työntekijöitä on helpompi löytää, ja vieläpä pienemmällä palkalla. Sitä paitsi jos paikan päällä sattuu tapahtumaan jotain ikävää, ugandalaisen sotilaan omaiset haastavat yrityksen oikeuteen huomattavasti epätodennäköisemmin kuin amerikkalaisperhe.
Tällä hetkellä Irakissa työskentelee 5 000–10 000 ugandalaista ja suunnilleen yhtä monta eteläafrikkalaista. Heidän kuukausipalkkansa on 900–1 500 dollaria. Se on jopa neljä kertaa vähemmän kuin mitä rikkaista maista tuleville sotilaille maksetaan. Tavalliselle ugandalaiselle kyseessä on kuitenkin huikea summa. Niinpä palkkasoturin työ Irakissa onkin erittäin haluttua nuorten miesten keskuudessa.
Tässä bisneksessä ei näytä olevan väliä sillä, kuoleeko joku vai ei. Se hyödyttää niin ugandalaista sotilasta, sotaosapuolten valtioita, amerikkalaisyrityksiä ja sijoittajia kuin Ugandan keskuspankkiakin.
Eva Nilsson
(Tekstiä muokattu 15.8.2008)
Talouden paikat:



