Kuinka tarpeita luodaan?

Kuva: Bjorklingtd (CC)

Aikoinaan taloudellinen toiminta pyrki vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Puhuttiin kysynnän ja tarjonnan laista: kun oli kysyntää, joku yleensä ryhtyi myös tarjoamaan sitä, mitä kysyttiin. Entä nyt? Länsimaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat käyneet läpi teollistumisen, tarvitaan yhä harvemmin varsinaista kysyntää ennen kuin tuotantoa tai tarjontaa aletaan suunnitella.

Sitä vastoin nykyään etsitään kysyntää tarjonnalle. Moni ei tiennyt tarvitsevansa Playstation3:sta tai iPhonea ennen kuin ne tulivat markkinoille. Eikä moni tiennyt tarvitsevansa joka vuosi uutta kännykkää silloin kun ensimmäiset kännykät ilmestyivät kauppoihin.

Miten näitä tarpeita sitten luodaan? Yksi yksinkertainen vastaus on tietysti median ja mainonnan avulla.

Mainonnan ja median rooli ihmisten arkipäivässä ja käyttäytymisen ohjaamisessa ei ole pieni. Suomalaiset käyttävät aikaansa eri medioiden parissa keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä, ja vuonna 2005 Suomessa käytettiin markkinointiviestintään 2 689 000 000 euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin samana vuonna oli budjetoitu työministeriön ja ympäristöministeriön toiminnalle.

Yrityksille ja tuottajille tärkeintä on se, että (tuleva) kuluttaja muistaa tuotteen ja liittää siihen myönteisiä mielikuvia.

Vuonna 2007 Coca-Cola oli maailman arvostetuin brändi. Sen arvoksi arvioitiin 65,3 miljardia dollaria, mikä oli noin 13 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna 1993. Mielikuvat ja niiden kautta syntyvät tarpeet ovat siis vuosi vuodelta arvokkaampaa kauppatavaraa maailmantaloudessa. Nokian brändin arvo oli 33,7 miljardia dollaria.

Mainonnan, tuotekehityksen ja brändien avulla luodaan markkinoita ja ohjataan maailmantalouden suuntaa. Toisin kuin joskus aikoinaan, arvokasta ei siis enää ole niinkään myytävä tuote vaan siihen kytketty mielikuva.

Hanna Kuusela