- ETUSIVU
- Maailmantalouden historiaa
- Talouden perusesittely
- Kansallisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajat
- Maailmankauppa
- Finanssimarkkinat vs. todellinen talous
- Maailmantalouden omistussuhteet
- Yhtiövalta
- Talous ja ympäristö
- Maailmantalous ja turvallisuus
- Velkatalous veitsenterällä. Pori 23.7.
- Työ
- Siirtolaisuus
- Kuluttajuus
- Kehitys
- Sosiaalinen talous
- Kansalaisyhteiskunta
- TAUSTATEKSTIT
- Lyhyet esittelyt
- Uusliberalismi ja Suomi
- Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kansainvälinen verotus
- Etelän pankki: toisenlainen rahoituslaitos
- Julkiset palvelut Euroopassa
- Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Uusi työ
- Kuka omistaa ruoan?
- Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Myytti kehitysavusta
- Kehitysmaat ja historian opetukset
- Pelkkä apu ei riitä
- Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- KOLUMNIT
- Sivilisaatio vaakalaudalla
- Viiden kriisin maailma
- Yhteinen raha valuu yksityisille
- _Kriisi? Mikä kriisi?
- Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- G20-kokous ja dollarin tulevaisuus
- Kenen ihmisoikeudet?
- Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Miten kuluttajia tuotetaan?
- Siirtolaisia on monenlaisia
- Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Lamaa ja muutosta odotellessa
- Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Globalisaatio ja köyhyys
- Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Kannattavaa kansainvälistymistä?
- Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
Kuinka tarpeita luodaan?
Artikkeli linkittyy paikkoihin
Kuva: Bjorklingtd (CC)
Aikoinaan taloudellinen toiminta pyrki vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Puhuttiin kysynnän ja tarjonnan laista: kun oli kysyntää, joku yleensä ryhtyi myös tarjoamaan sitä, mitä kysyttiin. Entä nyt? Länsimaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat käyneet läpi teollistumisen, tarvitaan yhä harvemmin varsinaista kysyntää ennen kuin tuotantoa tai tarjontaa aletaan suunnitella.
Sitä vastoin nykyään etsitään kysyntää tarjonnalle. Moni ei tiennyt tarvitsevansa Playstation3:sta tai iPhonea ennen kuin ne tulivat markkinoille. Eikä moni tiennyt tarvitsevansa joka vuosi uutta kännykkää silloin kun ensimmäiset kännykät ilmestyivät kauppoihin.
Miten näitä tarpeita sitten luodaan? Yksi yksinkertainen vastaus on tietysti median ja mainonnan avulla.
Mainonnan ja median rooli ihmisten arkipäivässä ja käyttäytymisen ohjaamisessa ei ole pieni. Suomalaiset käyttävät aikaansa eri medioiden parissa keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä, ja vuonna 2005 Suomessa käytettiin markkinointiviestintään 2 689 000 000 euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin samana vuonna oli budjetoitu työministeriön ja ympäristöministeriön toiminnalle.
Yrityksille ja tuottajille tärkeintä on se, että (tuleva) kuluttaja muistaa tuotteen ja liittää siihen myönteisiä mielikuvia.
Vuonna 2007 Coca-Cola oli maailman arvostetuin brändi. Sen arvoksi arvioitiin 65,3 miljardia dollaria, mikä oli noin 13 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna 1993. Mielikuvat ja niiden kautta syntyvät tarpeet ovat siis vuosi vuodelta arvokkaampaa kauppatavaraa maailmantaloudessa. Nokian brändin arvo oli 33,7 miljardia dollaria.
Mainonnan, tuotekehityksen ja brändien avulla luodaan markkinoita ja ohjataan maailmantalouden suuntaa. Toisin kuin joskus aikoinaan, arvokasta ei siis enää ole niinkään myytävä tuote vaan siihen kytketty mielikuva.
Hanna Kuusela

