|
Aikapankki |
Aikapankeissa vaihdetaan palveluita ja tuotteita aikaa vastaan |
|
Alikapitalisointi |
Alikapitalisointi auttaa monikansallisia yhtiöitä siirtämään voitot verottajan ulottumattomiin |
|
Alueelliset kauppasopimukset |
Maailman kauppajärjestön kauppaneuvottelujen jumiutuminen on siirtänyt kauppapolitiikan painopistettä |
|
Arvopaperi |
Kaupankäyntiä omistusoikeuksilla |
|
Ay-liike |
Työntekijän puolustaja |
|
Big society |
Suuren yhteiskunnan ajatus paketoi yövartijavaltion ideaalia uusiin kuoriin |
|
Boikotti |
Kuluttajaboikotit nousivat 1990-luvulla merkittäväksi kansalaisvaikuttamisen keinoksi |
|
Bretton Woods -järjestelmä |
Miten dollarista tuli maailmantalouden keskusvaluutta? |
|
Bruttokansantuote (BKT) |
Talouden mittarilla on merkitystä |
|
Budjettikuri |
Budjettikurista puhuttiin jo 1990-luvulla, mutta vuodesta 2010 eteenpäin siitä ovat puhuneet kaikki. |
|
CDO-velkakirjat |
|
|
Chartalismi |
|
|
Commons |
|
|
Credit Default Swap (CDS) -sopimukset |
|
|
Degrowth |
|
|
Demokratia |
Visiona kansalaisten valta |
|
Deregulaatio |
Lisääkö sääntöjen poistaminen vapautta? |
|
Devalvaatio |
|
|
Dodd-Frank-lainsäädäntö |
|
|
Dohan neuvottelukierros |
|
|
Eettinen kauppa |
Yhä useampaa kiinnostaa tuotteiden alkuperä. |
|
Eläkerahasto |
Millaista valtaa sinun eläkkeelläsi käytetään? |
|
Elvytys |
|
|
Epätasa-arvo |
Tuloerot jatkavat kasvuaan |
|
Erityistalousalue |
|
|
ESMA |
|
|
Euromarket |
Lontooseen kehittyi 1960-luvulla säätelemätön kauppapaikka valuutalle |
|
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA |
Riittävätkö rahoitusmarkkinoiden uusien valvojien rahkeet? |
|
Euroopan keskuspankki |
|
|
Euroopan komissio |
Komissio toimeenpanee EU:n politiikkaa |
|
Euroopan neuvosto |
Euroopan neuvosto edistää ihmisoikeuksia |
|
Euroopan pankkiviranomainen |
|
|
Euroopan pysyvä vakausmekanismi |
|
|
Euroopan rahoitusvakausmekanismi |
|
|
Euroopan rahoitusvakausväline |
Euroopan kriisirahoitusvälineet siirtävät päätösvaltaa pois demokraattisesti valituilta parlamenteilta |
|
Euroopan unioni (EU) |
Maailman suurin talousmahti |
|
Euroopan vakuutusvalvontavirasto |
|
|
Feminisaatio |
Talous ja sen roolit ovat sukupuolittuneita |
|
Feministinen taloustiede |
Feministinen taloustiede haastaa vallitsevia talouskäsityksiä |
|
Finanssikirous |
Finanssikirouksen riivaamat valtiot kärsivät ylisuurista rahoitusmarkkinoista |
|
Finanssikriisi |
Finanssikriisien ja rahoitusmarkkinoiden historia kulkee käsi kädessä |
|
Finanssimarkkinat |
Rahalla käydään kauppaa |
|
Funktionaalinen rahoitus |
Tarvitseeko valtio verotuloja? |
|
G20 |
G20 nimitti itsensä luotsaamaan maailmantaloutta |
|
G77 |
Kehitysmaiden joukkovoimaa |
|
G8 |
Rikkaiden teollisuusmaiden hiipuva kerho |
|
GATS |
Sairaalat ja koulut myytävänä |
|
GATT |
Tullien alentamisen lyhyt historia |
|
Globaalit verot |
Kaikki maailma on verolle pantava |
|
Globalisaatio |
Globalisaatiosta puhuu enää harva |
|
Globalisaatioliike |
Globalisaation puolesta, vastaan, vai molempia? |
|
Hallintarekisteröinti |
Kuinka osakkeiden omistajat pimitetään? |
|
Hedge-rahasto |
Paljon rahaa tyhjästä |
|
Hikipaja |
Globalisaatioliike nosti hikipajojen huonot olot keskusteluun |
|
Hollannin tauti |
|
|
IMF |
|
|
Immateriaalioikeudet |
Voiko tietoa yksityistää? |
|
Immateriaalitalous |
|
|
Inflaatio |
|
|
Investointipankki |
Sijoittajan ja yritysten palveluksessa |
|
Johdannaismarkkinat |
Myynnissä tulevaisuus |
|
Julkisen talouden kestävyys |
|
|
Julkishyödyke |
Kakku, josta riittää kaikille |
|
Kaakkois-Aasian kriisi |
|
|
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Shokkihoitajan pehmeämpi comeback |
|
Kansalaispalkka |
|
|
Kansantaloustiede |
Suurten ideoiden temmellyskenttä |
|
Kapitalismi |
Yksityisomistusta ja voitontavoittelua |
|
Kauppapolitiikka |
Kuka rikastuu kauppapolitiikalla? |
|
Kauppatase |
|
|
Kehitys |
Kehittyykö kehitys? |
|
Kehitysmaiden velkaongelma |
Velka on politiikkaa |
|
Kehysbudjetointi |
Budjettikuria vai aktiivista talouspolitiikkaa? |
|
Keskuspankki |
Keskuspankki on rahapolitiikan jumala |
|
Kestävyysvaje |
Kestävyysvaje on talouden uuskieltä |
|
Keynesiläisyys |
Hyvinvointivaltion talousoppi |
|
Kilpailukyky |
|
|
Kohtuutalous |
Voiko talous toimia ilman kasvun pakkoa? |
|
Kolonilaismi |
|
|
Konserni |
|
|
Korruptio |
Korruptiolla on myös tarjontapuoli |
|
Kotityö |
|
|
Köyhyys |
Määritelmillä tehdään politiikkaa |
|
Kultakanta |
Aiemmin kultavarantojen suuruus rajasi rahan määrää |
|
Kustannustehokkuus |
|
|
Kysyntä |
Talous ei toimi, jos tuotteille ei löydy kysyntää |
|
Lentolippumaksut, lentolippuvero |
|
|
Luonnollinen monopoli |
|
|
Luottoluokituslaitokset |
Onko luokituksiin luottamista? |
|
Luottoriskijohdannaiset |
Sijoittajat käyttävät luottoriskijohdannaisia suojaamaan sijoituksiin liittyviä riskejä: syksyllä 2008 niistä tuli totta |
|
Luottovelkakirjat |
Luottovelkakirjat synnyttivät vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin |
|
Lyhyeksi myynti |
Sijoittajat kaatavat valuuttoja? |
|
Maailman kauppajärjestö WTO |
Maailmanjärjestö sivuraiteilla? |
|
Maailman sosiaalifoorumi |
|
|
Maailman talousfoorumi |
Ideoiden globaali katalysaattori |
|
Maailmanpankki |
Yhä suurempi lainoittaja |
|
Maakohtainen kirjanpito |
Avoimuutta yritysten rahavirtoihin |
|
Maataloustuet |
Polkumyyntiä ja ylituotantoa |
|
Maksutase |
Miten saamiset ja maksut liikkuvat? |
|
Markkinoiden vapauttaminen |
|
|
Moderni rahateoria |
|
|
Occupy-liike |
Occupy-liike tuo esiin 99 prosentin ääntä |
|
OECD |
Yhteistyötä, tutkimusta ja valtaa |
|
Orjuus |
Nykypäivän orjuutta tukevat rikollisliigat ja halpatuotanto |
|
Osake |
|
|
Osakeyhtiö |
Kuka verottaa osakeyhtiötä? |
|
Osuuskunta |
|
|
Pääomakontrollit |
Pääomakontrollit tulevat takaisin |
|
Pääomapako |
Pääomat pakenevat veroparatiiseihin |
|
Päästökauppa |
Kuka maksaa päästöt? |
|
Pankki |
Liikepankit monistavat keskuspankkirahaa asiakkailleen |
|
Patentti |
|
|
Pätkätyöt |
2000-luvun työelämää |
|
Perustulo |
Perustulo kiinnostaa yli puoluerajojen |
|
Post-keynesiläisyys |
|
|
Prekariaatti |
|
|
Protektionismi |
Miten Aasiat maat vaurastuivat? |
|
Pyykinpesukone |
Tekniikkahuumassa unohtuu usein menneiden keksintöjen vallankumouksellisuus |
|
Raha |
Mihin rahaa käytetään? |
|
Rahoitusmarkkinat |
|
|
Rahoitusmarkkinavero |
|
|
Rahoitustase |
|
|
Rakennesopeutusohjelmat |
Kuinka yksityistäminen saapui kehitysmaihin |
|
Reilu kauppa |
Lisää rahaa tuottajille |
|
Resurssikirous |
Taloutta ei kannata rakentaa yhden sektorin varaan |
|
Ruokakriisi |
Ruokakriisi on vanha, uusi uhka |
|
Siirtohinnoittelu |
Siirtohintojen vääristely on globaali ongelma |
|
Sijoitusrahasto |
Kasvotonta sijoittamista |
|
Sixpack-lainsäädäntö |
Sixpack-lainsäädäntö kasvatti EU:n komission saneluvaltaa kriisimaissa |
|
Solidaarisuustalous |
|
|
Sosiaalifoorumi |
Toisenlainen maailma on mahdollinen |
|
Sosiaalinen talous |
Talous voi olla enemmän kuin voiton etsintää |
|
Sosiaaliset yritykset |
|
|
Sosialismi |
Idealismia vai solidaarisuutta? |
|
Subprime-kriisi |
|
|
Suhteellinen etu |
|
|
Suora sijoitus |
Kehityksen edellytyksestä verokilpailuun |
|
Talouden uuskieli |
Puhetta ilman sisältöä |
|
Talous |
Onko talous katsojan silmässä? |
|
Talouskasvu |
Tuoko kasvu onnea? |
|
Talouskriisi |
|
|
Tarjonta |
|
|
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi |
Voivatko rahoitusmarkkinat toimia tehokkaasti? |
|
Teollisuuspolitiikka |
Teollisuuspolitiikalla luodaan tulevaisuuden varallisuutta |
|
Tobinin vero |
|
|
TRIPS |
Patentteja ja kalliimpia lääkkeitä |
|
Tullit |
Kauppapolitiikan kiistakapula |
|
Tuloerot |
Hyvinvointi ei pisaroi rikkailta köyhille |
|
Uusklassinen taloustiede |
Taloustiede jota päättäjät kuuntelevat |
|
Uuskolonialismi |
Valtaa ilman virallista hallintaa |
|
Uusliberalismi |
Minimivaltion oppi |
|
Valtiovarainministeriö (VM) |
Superministeriön valta voi olla demokratiaongelma |
|
Valuutanvaihtovero |
|
|
Valuuttakeinottelu |
Kun punta kaatui |
|
Valuuttakriisi |
|
|
Vapaakauppa |
Miten vapaata on vapaakauppa? |
|
Vapaatuotantoalue |
Väljiä sääntöjä suuryhtiöille |
|
Velkakirja |
|
|
Velkakriisi |
Rikkaat maat voisivat oppia 30 vuotta kestäneestä kehitysmaiden velkakriisistä |
|
Velkaliike |
|
|
Velkasovittelumekanismi |
|
|
Verojen välttely |
|
|
Verokilpailu |
Kilpailua kohti pohjaa |
|
Veroloma |
Miten käy, kun loma loppuu? |
|
Veronkierto |
|
|
Veroparatiisi |
Salaisuuslait tekevät veroparatiisin |
|
Verosuunnittelu |
|
|
Vihreä talous |
Viherpesua vai aitoja ratkaisuja? |
|
Vipurahasto |
|
|
Vuosituhattavoitteet |
|
|
Washingtonin konsensus |
Eikö köyhyys loppunutkaan? |
|
WTO |
|
|
Yhdistyneet kansakunnat YK |
YK ei ole täydellinen, mutta parempaakaan ei ole keksitty |
|
Yhteiskunnalliset yritykset |
|
|
Yksityistäminen |
Palvelut myytävänä |
|
Ylikansalliset yhtiöt |
Konttori täällä, tuotanto siellä |
|
Yövartijavaltio |
Yövartijavaltio on kotimaassa pieni, mutta käy silti usein kalliita sotia |
|
Yritysvastuu |
Saadaanko vapaaehtoisuudella tuloksia? |
