Aikapankki |
Aikapankeissa vaihdetaan palveluita ja tuotteita aikaa vastaan |
Alikapitalisointi |
Alikapitalisointi auttaa monikansallisia yhtiöitä siirtämään voitot verottajan ulottumattomiin |
Alueelliset kauppasopimukset |
Maailman kauppajärjestön kauppaneuvottelujen jumiutuminen on siirtänyt kauppapolitiikan painopistettä |
Arvopaperi |
Kaupankäyntiä omistusoikeuksilla |
Ay-liike |
Työntekijän puolustaja |
Big society |
Suuren yhteiskunnan ajatus paketoi yövartijavaltion ideaalia uusiin kuoriin |
Boikotti |
Kuluttajaboikotit nousivat 1990-luvulla merkittäväksi kansalaisvaikuttamisen keinoksi |
Bretton Woods -järjestelmä |
Miten dollarista tuli maailmantalouden keskusvaluutta? |
Bruttokansantuote (BKT) |
Talouden mittarilla on merkitystä |
Budjettikuri |
Budjettikurista puhuttiin jo 1990-luvulla, mutta vuodesta 2010 eteenpäin siitä ovat puhuneet kaikki. |
CDO-velkakirjat |
|
Chartalismi |
|
Commons |
|
Credit Default Swap (CDS) -sopimukset |
|
Degrowth |
|
Demokratia |
Visiona kansalaisten valta |
Deregulaatio |
Lisääkö sääntöjen poistaminen vapautta? |
Devalvaatio |
|
Dodd-Frank-lainsäädäntö |
|
Dohan neuvottelukierros |
|
Eettinen kauppa |
Yhä useampaa kiinnostaa tuotteiden alkuperä. |
Eläkerahasto |
Millaista valtaa sinun eläkkeelläsi käytetään? |
Elvytys |
|
Epätasa-arvo |
Tuloerot jatkavat kasvuaan |
Erityistalousalue |
|
ESMA |
|
Euromarket |
Lontooseen kehittyi 1960-luvulla säätelemätön kauppapaikka valuutalle |
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA |
Riittävätkö rahoitusmarkkinoiden uusien valvojien rahkeet? |
Euroopan keskuspankki |
|
Euroopan komissio |
Komissio toimeenpanee EU:n politiikkaa |
Euroopan neuvosto |
Euroopan neuvosto edistää ihmisoikeuksia |
Euroopan pankkiviranomainen |
|
Euroopan pysyvä vakausmekanismi |
|
Euroopan rahoitusvakausmekanismi |
|
Euroopan rahoitusvakausväline |
Euroopan kriisirahoitusvälineet siirtävät päätösvaltaa pois demokraattisesti valituilta parlamenteilta |
Euroopan unioni (EU) |
Maailman suurin talousmahti |
Euroopan vakuutusvalvontavirasto |
|
Feminisaatio |
Talous ja sen roolit ovat sukupuolittuneita |
Feministinen taloustiede |
Feministinen taloustiede haastaa vallitsevia talouskäsityksiä |
Finanssikirous |
Finanssikirouksen riivaamat valtiot kärsivät ylisuurista rahoitusmarkkinoista |
Finanssikriisi |
Finanssikriisien ja rahoitusmarkkinoiden historia kulkee käsi kädessä |
Finanssimarkkinat |
Rahalla käydään kauppaa |
Funktionaalinen rahoitus |
Tarvitseeko valtio verotuloja? |
G20 |
G20 nimitti itsensä luotsaamaan maailmantaloutta |
G77 |
Kehitysmaiden joukkovoimaa |
G8 |
Rikkaiden teollisuusmaiden hiipuva kerho |
GATS |
Sairaalat ja koulut myytävänä |
GATT |
Tullien alentamisen lyhyt historia |
Globaalit verot |
Kaikki maailma on verolle pantava |
Globalisaatio |
Globalisaatiosta puhuu enää harva |
Globalisaatioliike |
Globalisaation puolesta, vastaan, vai molempia? |
Hallintarekisteröinti |
Kuinka osakkeiden omistajat pimitetään? |
Hedge-rahasto |
Paljon rahaa tyhjästä |
Hikipaja |
Globalisaatioliike nosti hikipajojen huonot olot keskusteluun |
Hollannin tauti |
|
IMF |
|
Immateriaalioikeudet |
Voiko tietoa yksityistää? |
Immateriaalitalous |
|
Inflaatio |
|
Investointipankki |
Sijoittajan ja yritysten palveluksessa |
Johdannaismarkkinat |
Myynnissä tulevaisuus |
Julkisen talouden kestävyys |
|
Julkishyödyke |
Kakku, josta riittää kaikille |
Kaakkois-Aasian kriisi |
|
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Shokkihoitajan pehmeämpi comeback |
Kansalaispalkka |
|
Kansantaloustiede |
Suurten ideoiden temmellyskenttä |
Kapitalismi |
Yksityisomistusta ja voitontavoittelua |
Kauppapolitiikka |
Kuka rikastuu kauppapolitiikalla? |
Kauppatase |
|
Kehitys |
Kehittyykö kehitys? |
Kehitysmaiden velkaongelma |
Velka on politiikkaa |
Kehysbudjetointi |
Budjettikuria vai aktiivista talouspolitiikkaa? |
Keskuspankki |
Keskuspankki on rahapolitiikan jumala |
Kestävyysvaje |
Kestävyysvaje on talouden uuskieltä |
Keynesiläisyys |
Hyvinvointivaltion talousoppi |
Kilpailukyky |
|
Kohtuutalous |
Voiko talous toimia ilman kasvun pakkoa? |
Kolonilaismi |
|
Konserni |
|
Korruptio |
Korruptiolla on myös tarjontapuoli |
Kotityö |
|
Köyhyys |
Määritelmillä tehdään politiikkaa |
Kultakanta |
Aiemmin kultavarantojen suuruus rajasi rahan määrää |
Kustannustehokkuus |
|
Kysyntä |
Talous ei toimi, jos tuotteille ei löydy kysyntää |
Lentolippumaksut, lentolippuvero |
|
Luonnollinen monopoli |
|
Luottoluokituslaitokset |
Onko luokituksiin luottamista? |
Luottoriskijohdannaiset |
Sijoittajat käyttävät luottoriskijohdannaisia suojaamaan sijoituksiin liittyviä riskejä: syksyllä 2008 niistä tuli totta |
Luottovelkakirjat |
Luottovelkakirjat synnyttivät vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin |
Lyhyeksi myynti |
Sijoittajat kaatavat valuuttoja? |
Maailman kauppajärjestö WTO |
Maailmanjärjestö sivuraiteilla? |
Maailman sosiaalifoorumi |
|
Maailman talousfoorumi |
Ideoiden globaali katalysaattori |
Maailmanpankki |
Yhä suurempi lainoittaja |
Maakohtainen kirjanpito |
Avoimuutta yritysten rahavirtoihin |
Maataloustuet |
Polkumyyntiä ja ylituotantoa |
Maksutase |
Miten saamiset ja maksut liikkuvat? |
Markkinoiden vapauttaminen |
|
Moderni rahateoria |
|
Occupy-liike |
Occupy-liike tuo esiin 99 prosentin ääntä |
OECD |
Yhteistyötä, tutkimusta ja valtaa |
Orjuus |
Nykypäivän orjuutta tukevat rikollisliigat ja halpatuotanto |
Osake |
|
Osakeyhtiö |
Kuka verottaa osakeyhtiötä? |
Osuuskunta |
|
Pääomakontrollit |
Pääomakontrollit tulevat takaisin |
Pääomapako |
Pääomat pakenevat veroparatiiseihin |
Päästökauppa |
Kuka maksaa päästöt? |
Pankki |
Liikepankit monistavat keskuspankkirahaa asiakkailleen |
Patentti |
|
Pätkätyöt |
2000-luvun työelämää |
Perustulo |
Perustulo kiinnostaa yli puoluerajojen |
Post-keynesiläisyys |
|
Prekariaatti |
|
Protektionismi |
Miten Aasiat maat vaurastuivat? |
Pyykinpesukone |
Tekniikkahuumassa unohtuu usein menneiden keksintöjen vallankumouksellisuus |
Raha |
Mihin rahaa käytetään? |
Rahoitusmarkkinat |
|
Rahoitusmarkkinavero |
|
Rahoitustase |
|
Rakennesopeutusohjelmat |
Kuinka yksityistäminen saapui kehitysmaihin |
Reilu kauppa |
Lisää rahaa tuottajille |
Resurssikirous |
Taloutta ei kannata rakentaa yhden sektorin varaan |
Ruokakriisi |
Ruokakriisi on vanha, uusi uhka |
Siirtohinnoittelu |
Siirtohintojen vääristely on globaali ongelma |
Sijoitusrahasto |
Kasvotonta sijoittamista |
Sixpack-lainsäädäntö |
Sixpack-lainsäädäntö kasvatti EU:n komission saneluvaltaa kriisimaissa |
Solidaarisuustalous |
|
Sosiaalifoorumi |
Toisenlainen maailma on mahdollinen |
Sosiaalinen talous |
Talous voi olla enemmän kuin voiton etsintää |
Sosiaaliset yritykset |
|
Sosialismi |
Idealismia vai solidaarisuutta? |
Subprime-kriisi |
|
Suhteellinen etu |
|
Suora sijoitus |
Kehityksen edellytyksestä verokilpailuun |
Talouden uuskieli |
Puhetta ilman sisältöä |
Talous |
Onko talous katsojan silmässä? |
Talouskasvu |
Tuoko kasvu onnea? |
Talouskriisi |
|
Tarjonta |
|
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi |
Voivatko rahoitusmarkkinat toimia tehokkaasti? |
Teollisuuspolitiikka |
Teollisuuspolitiikalla luodaan tulevaisuuden varallisuutta |
Tobinin vero |
|
TRIPS |
Patentteja ja kalliimpia lääkkeitä |
Tullit |
Kauppapolitiikan kiistakapula |
Tuloerot |
Hyvinvointi ei pisaroi rikkailta köyhille |
Uusklassinen taloustiede |
Taloustiede jota päättäjät kuuntelevat |
Uuskolonialismi |
Valtaa ilman virallista hallintaa |
Uusliberalismi |
Minimivaltion oppi |
Valtiovarainministeriö (VM) |
Superministeriön valta voi olla demokratiaongelma |
Valuutanvaihtovero |
|
Valuuttakeinottelu |
Kun punta kaatui |
Valuuttakriisi |
|
Vapaakauppa |
Miten vapaata on vapaakauppa? |
Vapaatuotantoalue |
Väljiä sääntöjä suuryhtiöille |
Velkakirja |
|
Velkakriisi |
Rikkaat maat voisivat oppia 30 vuotta kestäneestä kehitysmaiden velkakriisistä |
Velkaliike |
|
Velkasovittelumekanismi |
|
Verojen välttely |
|
Verokilpailu |
Kilpailua kohti pohjaa |
Veroloma |
Miten käy, kun loma loppuu? |
Veronkierto |
|
Veroparatiisi |
Salaisuuslait tekevät veroparatiisin |
Verosuunnittelu |
|
Vihreä talous |
Viherpesua vai aitoja ratkaisuja? |
Vipurahasto |
|
Vuosituhattavoitteet |
|
Washingtonin konsensus |
Eikö köyhyys loppunutkaan? |
WTO |
|
Yhdistyneet kansakunnat YK |
YK ei ole täydellinen, mutta parempaakaan ei ole keksitty |
Yhteiskunnalliset yritykset |
|
Yksityistäminen |
Palvelut myytävänä |
Ylikansalliset yhtiöt |
Konttori täällä, tuotanto siellä |
Yövartijavaltio |
Yövartijavaltio on kotimaassa pieni, mutta käy silti usein kalliita sotia |
Yritysvastuu |
Saadaanko vapaaehtoisuudella tuloksia? |