You are here

Euroopan unioni (EU)

Maailman suurin talousmahti

Euroopan unioni on eurooppalaisten valtioiden muodostama liitto, jonka historiallisena päätavoitteena on ollut vapaakauppa-alueen ja yhtenäismarkkinoiden luominen unionin maiden välille. Sen jäsenvaltiot ovat perustaneet yhteisiä toimielimiä, joille ne ovat siirtäneet valtaa. EU:n kolme keskeisintä toimielintä ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti.

EU on yksi maailman johtavista talousmahdeista. Taloudellinen yhdentyminen ja toiminta ovat edelleen EU:n ydinalueita. Tiivistyneen ja laajentuneen yhdentymisen myötä unioni on saanut kuitenkin yhä enemmän piirteitä, joiden voidaan nähdä sijoittuvan talouden alan ulkopuolelle. Tätä kehityskulkua on kritisoitu monista, useimmiten demokratiaan liittyvistä syistä.

Ensinnäkin EU:n edustuksellisuudessa ja tilivelvollisuudessa nähdään ongelmia. Sen päätöksenteon mekanismeja pidetään epädemokraattisina, virkamiesmäisinä tai demokratian kannalta vajavaisina.

Etenkin komission roolia pidetään usein ongelmallisena. Se on ainoa elin, jolla on oikeus tehdä esityksiä lainsäädännöstä ja se on lakien pääasiallinen toteuttaja, mutta sen edustajia ei ole valittu demokraattisesti. Tällainen EU-kritiikki voi nousta hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja tausta-ajatuksista.

Demokratiavajeesta voivat olla huolissaan niin syvempää yhdentymistä (tai niin sanottua federalistista visiota) kannattavat kansalaiset kuin rajoitetumpaa yhdentymistä ja kansallisvaltioiden nykyistä vahvempaa roolia ajavat kriitikotkin. Osa arvostelijoista ajaa koko EU:n lakkauttamista.

Toiseksi EU:n voidaan sanoa lisänneen vaurautta alueensa sisällä, mutta samalla se on muuttanut monia hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Monien mielestä on ongelmallista, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalipolitiikka ovat pitkälti jäsenvaltioiden harteilla, kun taas talouspolitiikkaa ohjaa unionin toiminta.

Kolmas, etenkin kansalaisyhteiskunnassa esillä ollut kritiikki liittyy unionin globaaliin rooliin. Taloudellisen ja poliittisen valta-asemansa vuoksi esimerkiksi unionin maatalous-, siirtolais- ja kauppapolitiikka – mutta myös puhtaasti sisäiset politiikkalinjaukset – vaikuttavat usein merkittävästi unionin rajojen ulkopuolella. Monien mielestä EU ei ole ottanut omassa toiminnassaan riittävästi huomioon tätä valta-asemaa ja sen mukanaan tuomaa vastuuta.

2010-luvulla erityistä huolta demokratian tilasta EU:ssa ovat nostattaneet EU:n uudet lainamekanismit, kuten Euroopan rahoitusvakausväline. Ne ovat siirtäneet merkittäviä osia päätäntävaltaa kriisimaiden kansallisilta parlamenteilta EU:n elimille, jotka eivät ole poliittisesti tilivelvollisia toimistaan ja joiden toiminta ei ole avointa. Kriisimaille sanellun talouspolitiikan linjoista ja perusteista on käyty vain vähän julkista keskustelua.

Aikajana
1951 Kuusi Euroopan maata perustaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön
1957 Rooman sopimuksella luodaan yhteismarkkinat
1979 Euroopan parlamentin ensimmäiset suorat vaalit pidetään
1993 Maastrichtin sopimuksella perustetaan Euroopan unioni
1993 Sisämarkkinat avautuvat
1995 EU laajenee 15 jäsenvaltion yhteisöksi. Suomi liittyy unioniin.
2004 Unioniin liittyy kymmenen uutta maata
2005 Ehdotus Euroopan unionin perustuslailliseksi sopimukseksi kaatuu Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä
2007 EU laajenee kuudennen kerran Bulgarian ja Romanian liittyessä jäseniksi. EU:n jäsenmaiden määrä kasva 27:ään.
2013 Kroatia liittyy EU:n jäseneksi

http://ec.europa.eu/enlargement/index_en.htm