You are here

Finanssikriisi

Finanssikriisien ja rahoitusmarkkinoiden historia kulkee käsi kädessä

Finanssikriisi, rahoitusmarkkinakriisi, velkakriisi, talouskriisi, eurokriisi... Viime vuodet ovat olleet kriisien aikaa. Eri sanoilla tarkoitetaan usein samoja tai päällekkäisiä ilmiöitä. Finanssikriisi ja rahoitusmarkkinakriisi viittaavat kriisiin, joka tapahtuu tai saa alkunsa rahoitusmarkkinoilla. Talouskriisillä voidaan tarkoittaa kapeasti finanssikriisiä, mutta yleensä kyse on laajemmin koko talouteen iskevästä lamasta. Velkakriisi kiinnittää huomion valtioiden velkaantuneisuuden tuomiin talousongelmiin, ja eurokriisillä viitataan eurojärjestelmän ongelmiin.

Rahoitusmarkkinakriiseillä on satoja vuosia pitkä historia. Jo 1600-luvulla Hollannissa ostettiin ennalta oikeuksia valtameren yli tuotuihin tulppaanisipuleihin, ja niiden hinta nousi tähtitieteelliselle tasolle. Lopulta tulevien voittojen toiveen ruokkima hintojen kasvu saavutti lakipisteen, minkä jälkeen ne lähtivät jyrkkään laskuun.

Rahoitusmarkkinakriisien taustalla on yleensä kehitys, jossa jonkin arvopaperin tai arvopapereiden arvostus ylittää merkittävästi pohjana olevan hyödykkeen tai yrityksen todellisen markkina-arvon. Usein taustalla on sijoittajien usko siihen, että jokin uusi teknologia ja talouskehitys takaa sijoituksen arvon nousun myös tulevaisuudessa. Kriisi puhkeaa, jos hinta nousee tarpeeksi korkealle yli realistisen arvon ja tuottopotentiaalin. Tämän jälkeen hinnat lähtevät usein nopeaan laskuun.

Tunnetuimmat rahoitusmarkkinakriisit ovat vuosien 1929 ja 2008 suuret romahdukset. Molempia edelsi vahva usko talouskasvun jatkumiseen. Yhdysvaltojen presidentti Coolridge totesi syksyllä 1929, että osakkeet olivat ”halpoja silloisilla hinnoilla”. Irving Fisher, yksi aikansa kuuluisimmista taloustieteilijöistä, arveli samoihin aikoihin että ”osakkeiden hinnat ovat saavuttaneet pysyvän ylängön”. Optimismin taustalla olivat muun muassa radion keksiminen ja autoteollisuuden kasvu.

Osakkeiden hinnannousu oli epärealistisella pohjalla. Kun korjausliike lokakuussa 1929 alkoi, ei syöksykierrettä saatu enää pysäytettyä. Rahoitusmarkkinoiden puutteellinen säätely pahensi tilannetta ja syöksi rahoituslaitoksia maksukyvyttömyyteen.

Vuoden 2008 kriisi lähti liikkeelle niin sanottujen subprime-luottovelkakirjojen markkinoilta. Sen aiheuttamat akuutit vahingot jäivät monista konkursseista huolimatta vuoden 1929 kriisiä pienemmiksi. Esimerkeiksi pankeilla oli 1920-lukua paremmat vaatimukset omasta varallisuudesta velkojen tueksi. Toinen lieventävä tekijä oli kriisin akuuteimmassa vaiheessa toteutettu elvytyspolitiikka.

Finanssikriisien määrä on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien voimakkaasti. Finanssimarkkinoiden monimutkaistuminen ja uudet rahoitusmarkkinatuotteet ovat osasyy tähän. Usein huomaamatta jäävä toinen syy on se, että maailmanlaajuiset talouskasvuluvut ovat 1980-luvulta lähtien olleet aikaisempia vuosikymmeniä heikompia. Kun talouskasvu on valmiiksi heikkoa, aiempaa pienemmät talouslaskut synnyttävät kriisejä.

Rahoitusmarkkinoiden kriisit liittyvät yleensä tavalla tai toisella rahoitusmarkkinoiden puutteelliseen säätelyyn. Monien mielestä vuoden 2008 kriisin taustalla olleita säätelyn ongelmia ei olla edelleenkään kunnolla korjattu Yhdysvalloissa ja EU:ssa.