You are here

GATT

Tullien alentamisen lyhyt historia

GATT-kauppasopimus (General Agreement on Tariffs and Trade) allekirjoitettiin vuonna 1947. Kahdenkymmenenkolmen valtion sopimus oli osa samoja neuvotteluja, jotka johtivat Bretton Woods -järjestelmän syntyyn. GATTin tavoitteena oli alentaa tulleja ja vähentää kaupan esteitä sekä avata allekirjoittaneiden maiden talouksia ulkomaankaupalle. Vuonna 1995 GATT-sopimuksen pohjalta perustettiin Maailman kauppajärjestö WTO. Sen tehtäväksi tuli sopimuksen sihteerinä toimiminen ja toimeenpanon hallinnointi.

GATTin peruspilari on niin sanottu suosituimmuusperiaate. Sen mukaan jokainen uusi säädös tai säädöksen purku kahden jäsenmaan välillä on tarjottava automaattisesti jokaiselle jäsenmaalle. Mikäli jokin maa laskee kaupan esteitä tai avaa markkinoita, sen täytyy kohdella kaikkien kauppakumppaneidensa tuotteita tai palveluita samalla tavoin.

GATTia on perinteisesti syytetty erityisesti siitä, että keskittyessään teollisuustuotteiden kaupan esteiden poistamiseen – maataloustuotteiden ja tekstiilien sijaan – se on suosinut teollisuusmaita. Kehitysmaat, joiden teollisuustuotanto on ollut maataloustuotantoa vähäisempää ja heikompaa, eivät ole hyötyneet vapaakaupan säädöksistä teollisuusmaiden tavoin. Samanaikaisesti maataloustuotteiden suurimmat markkina-alueet EU, Japani ja Yhdysvallat ovat jakaneet suuria maataloustukia omille tuottajilleen.

GATTin perusasetelma on muuttunut Maailman kauppajärjestön kehityksen ja kehityspolitiikan pienten edistysaskelten myötä. Esimerkiksi EU on tarjonnut kaikkein köyhimpien maiden tuotteille tullitonta pääsyä markkinoilleen, kunhan kauppatavarana eivät ole aseet (ns. Everything But Arms -aloite). Järjestelyt perustuvat siihen, että GATTin suosituimmuuskohtelusta saa poiketa maiden talouskehitysasteisiin vedoten. Edellytyksenä on, että sama kohtelu tarjotaan kaikille saman kehitystason maille.

TRIPS- ja GATS-sopimukset ovat tuoneet vapaakaupan alaisuuteen yhä enemmän talouden aloja, mutta juuri kehitysmaiden kannalta olennainen kysymys maataloustuotteista on toistuvasti jäänyt ratkaisematta.