You are here

Globalisaatioliike

Globalisaation puolesta, vastaan, vai molempia?

Globalisaatioliike on löyhä yhteisnimitys joukolle kansalaisliikkeitä, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisaktivisteja, jotka nousivat julkisuuteen vuosituhannen vaihteessa. Maailman kauppajärjestön WTO:n vuoden 1999 Seattlen huippukokouksen yhteydessä järjestetyt suurmielenosoitukset ja sitä seuranneet mielenosoitukset muissa maailmanjärjestöjen kokouksissa olivat tärkeässä roolissa, kun globalisaatioliike ja sen tavoitteet nousivat julkiseen keskusteluun.

Liike on ollut verkostomainen, eikä sen tavoitteita voi rajata yksittäisiin iskulauseisiin. Joitain yhdistäviä tekijöitä ovat olleet uusliberalismin ja säätelemättömän vapaakaupan ja finanssimarkkinoiden vastustus, sekä kannatus sosiaalisten oikeuksien, ihmisten ja ideoiden globalisaatiolle. Attac lasketaan yleensä osaksi tätä liikettä. Monet pitävät sosiaalifoorumeita globalisaatioliikkeen tärkeimpinä tapahtumapaikkoina.

Globalisaatioliike ei siis muodosta yhtä yhtenäistä poliittista voimaa. Ennemminkin se on yleisnimitys tai kattokäsite erilaisille liikkeille, jotka ajavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta – esimerkiksi työläisten, maanviljelijöiden, naisten ja alkuperäiskansojen näkökulmia. Myös erilaiset sodanvastaiset liikkeet ja ympäristöliikkeet nähdään usein sen osana.

Liikettä kutsutaan joskus myös globalisaatiokriittiseksi, globalisaation vastaiseksi liikkeeksi tai anti-globalisaatioliikkeeksi, vaikka harvat kokevat liikkeen vastustavan globalisaatiota sinänsä. Ennemminkin arvostellaan globalisaation eriarvostavia ja epätasa-arvoisia piirteitä. Nykyään liikkeen itsensä piirissä vakiintuneempia termejä ovat esimerkiksi globaali oikeudenmukaisuusliike, globalisaatioliike, altermondiaalinen liike ja toisenlaista globalisaatiota tavoitteleva liike.

Näistä näkökulmista katsoen voidaan ajatella, että liikkeen edustajat eivät suinkaan vastusta globalisaatiota vaan päinvastoin kannattavat demokraattisempaa ja inhimillisempää globalisaatiota, joka ottaa paremmin huomioon niin sosiaalisia kuin ympäristöllisiäkin näkökulmia.

Monien mielestä liikkeen edustajat ajavat niin sanottua uutta politiikkaa tai uutta politiikan tekemisen tapaa. Toiminta tapahtuu pitkälti puolueiden ulkopuolella, erilaisissa verkostoissa ja kampanjoiden kautta. Lisäksi yhtenä sen vahvana tunnuspiirteenä on poikkikansallinen yhteistyö ja kansainväliset kampanjat.

www.attac.fi

www.attac.org

http://www.sosiaalifoorumi.fi/