You are here

Hallintarekisteröinti

Kuinka osakkeiden omistajat pimitetään?

Pörssin sujuva kaupankäynti edellyttää, että osakeomistuksista pidetään keskitetysti kirjaa. Suomessa tätä hoitaa arvopaperikeskus, jonka toiminta on ulkoistettu kansainväliselle Euroclear-yhtiölle.

Osakkeiden rekisteröintiin on olemassa kaksi perusmallia. Ensimmäinen on suora omistus, jossa rekisteriin on kirjattu jokaisen yksittäisen osakkeenomistajan nimi. Toinen tapa on hallintarekisteröinti, jossa rekisteriin on merkitty yksittäisten sijoittajien omistuksia hallinnoivan pankin nimi. Käytännössä erilaisia malleja ja niiden yhdistelmiä on eri maissa kuitenkin suuri määrä.

Hallintarekisteröintijärjestelmän tarkoitus on ollut tarjota ulkomaisille sijoittajille mahdollisuus hankkia suomalaisia osakkeita. Siihen se on myös tarpeellinen. Ulkomaiset sijoittajat voivat hallintarekisteröinnin avulla ostaa ja omistaa pörssiyhtiöiden osakkeita ilman että jokaista kauppa täytyy vahvistaa Suomen päässä.

Tämä on tärkeää yhtiöille, joiden osakkeilla käydään kauppaa useamman maan pörsseissä. Esimerkiksi New Yorkissa Nokian kauppaa hoitavalla välittäjällä on käytettävissään tietty määrä Nokian osakkeita, eikä sen tarvitse ilmoittaa jokaista kauppatapahtumaa Suomeen. Ilmoitus tarvitaan vasta, jos välitettävien osakkeiden kokonaismäärä muuttuu. Oleellinen kysymys on, kuinka varmistaa yksittäisten sijoittajien henkilöllisyys. Jos henkilöllisyyden varmistus ei toimi, lisääntyy veronkierron riski. Käytännössä henkilöllisyys on jäänyt Suomessa usein täysin arvailun varaan.

Nykyään tietoja hallintarekisteröityjen osakkeiden todellisista omistajista vaaditaan Suomessa vain, mikäli vastaanottajavaltion veroprosentti on alle 15. Verosopimusvaltioiden joukosta tähän ryhmään kuuluu vain 16 maata, joten noin 50 valtion kohdalla osakkeenomistajien todellista henkilöllisyyttä ei tarvitse selvittää.

Tilanne ei juurikaan parane silloinkaan, kun henkilöllisyys täytyisi lain mukaan selvittää. Selvitysvastuu on vyörytetty ulkomaiselle välittäjälle, joka pitää suomalaispankissa hallintarekisteröityä tiliä. Se ei kuitenkaan välttämättä asioi suoraan sijoittajan kanssa, vaan välissä voi olla useampi välittäjä. Periaatteessa vastuu sijoittajan henkilöllisyyden varmentamisesta kuuluu ketjun jokaiselle toimijalle. Ketju on kuitenkin yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.

Suomessa on 2010-luvulla käyty keskustelua hallintarekisteröintijärjestelmän laajentamisesta myös suomalaisille osakeomistajille. On esitetty, että EU:n tekeillä olevan arvopaperimarkkinakeskusdirektiivin pyrkimys yhdenmukaistaa osakekaupan sääntöjä tulee pakottamaan muutokseen. Prosessi on tätä kirjoittaessa kesken. Todennäköistä on, että muutos lisäisi hallintarekisteröinnin kautta tapahtuvaa veronkiertoa entisestään.

Hallintarekisteröinti on Euroopassa yleinen omistusmalli. Yleensä siihen on yhdistetty ennakkovero, joka peritään kaikista osakkeiden myyntivoitoista ja osingoista — ja jonka ulkomaiset sijoittajat voivat jälkikäteen hakea takaisin veronpalautuksena. Suomessa tällaista palautusjärjestelmää ei ole, mikä tekee Suomen mallista monia muita maita haavoittuvamman veronkierrolle.