You are here

Julkishyödyke

Kakku, josta riittää kaikille

Julkishyödyke on helpoin määritellä vertaamalla sitä yksityiseen hyödykkeeseen. Yksityisellä hyödykkeellä on mahdollista käydä kauppaa, se voidaan siis omistaa. Myös julkishyödykkeitä voidaan joissain tapauksissa tuoda markkinoiden piiriin, mutta se on yleensä huomattavasti hankalampaa.

Julkishyödyke on tarjolla kaikille tietyn ryhmän tai yhteiskunnan jäsenille. Keneltäkään ryhmän jäseneltä ei voida sulkea pois mahdollisuutta kuluttaa hyödykettä, tai poissulkeminen on ainakin hyvin hankalaa. Yhden ihmisen mahdollisuus hyödykkeen kuluttamiseen ei sulje pois tätä mahdollisuutta muilta. Esimerkiksi katuvalaistus, julkiset maantiet, julkinen tutkimustieto ja valtion turvallisuus ovat julkishyödykkeitä.

Julkishyödykkeiden ongelma markkinoiden näkökulmasta on siinä, että niiden rahallista arvoa on hyvin hankalaa määritellä. Lisäksi markkinat perustuvat poissulkevuuteen eli siihen, että hyödykkeet eivät ole vapaasti kaikkien käytettävissä – vaan ainoastaan omistajan. Ongelmana on siis se, että julkisista hyödykkeistä hyötyy moni (joissain tapauksissa kaikki), mutta niiden rahoittaminen on hankalaa, koska ne toimivat markkinalogiikan ulkopuolella. Tästä syystä niiden rahoitukseen tarvitaan julkista sektoria, kuten valtiota tai kuntia. Julkishyödykkeet ovat siis usein luonnollisia monopoleja.

Viime aikoina on käyty yhä vilkkaampaa keskustelua globaaleista julkishyödykkeistä. Näitä ovat esimerkiksi globaali turvallisuus, puhdas vesi ja ilmastonmuutoksen torjunta. Niiden olemassaolo hyödyttää kaikkia, mutta niiden rahoittaminen ja turvaaminen on hankalaa etenkin markkinamekanismin kautta.

Globaalien julkishyödykkeiden tarve on synnyttänyt erilaisia ratkaisuehdotuksia, joista pisimmälle on viety Kioton sopimuksessa sovittu päästökauppa. Sillä pyritään puuttumaan ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin. Toisaalta keskustelua on käyty myös globaaleista veroista ja maksuista, joista lentolippumaksu on jo toiminnassa useassa maassa. Sillä rahoitetaan tällä hetkellä kehitysmaiden rokotteita, mutta esillä on ollut myös malleja joilla puututtaisiin ilmastonmuutoksen haittoihin.

Julkishyödykkeistä on puhuttu solidaarisuuteen pohjautuvan yritystoiminnan osana. Tämä niin sanottu commons-keskustelu on rantautumassa yhä vahvemmin myös Suomeen. Commons-talous voi liittyä esimerkiksi vapaisiin ohjelmistoihin, avoimeen dataan, yhteisviljelmiin ja osuuskuntiin.

http://www.commons.fi