You are here

Kansantaloustiede

Suurten ideoiden temmellyskenttä

Tieteet jaetaan yleensä luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin. Luonnontieteet mielletään eksakteiksi, kokeilla todennettaviksi ja tuloksia mittaaviksi tieteenaloiksi. Ihmistieteet ymmärretään taas joko laadullisilla tai määrällisillä menetelmillä ihmisten käyttäytymistä yksilöinä tai ryhmissä tutkiviksi tieteenaloiksi.

Kansantaloustiede tutkii esimerkiksi sosiologian ja valtio-opin tavoin ihmisten ja ryhmien toimintaa, ja se kuuluu niiden tavoin yhteiskuntatieteisiin. Muista yhteiskuntatieteistä poiketen kansantaloustieteen valtavirtaa hallitsee nykyään vain yksi oppisuuntaus alalajeineen, eli uusklassinen taloustiede. Se käsittelee usein abstrakteja kuvauksia yhteiskuntien ja ihmisten toiminnasta ja pyrkii luonnontieteiden tavoin löytämään niiden avulla matemaattisesti ja loogisesti todistettavia malleja.

Uusklassisen taloustieteen lisäksi hyvän talouden teoriakirjoon kuuluvat esimerkiksi keynesiläinen taloustiede ja marxilainen taloustiede, kun taas taloussosiologiassa ja talousmaantieteessä taloutta tutkitaan osana näitä tieteenaloja. Esimerkiksi erilaiset feministisen taloustieteen lähestymistavat huomioivat sukupuolen vaikutusta talouteen mutta tarkastelevat myös tieteenalan normittavia ja rajoittavia käytäntöjä, jolloin kyse on myös yhteiskunnallisesta (talous)vallankäytöstä eli siitä, mikä on taloutta ja kenellä on valta puhua taloudesta.