You are here

Kohtuutalous

Voiko talous toimia ilman kasvun pakkoa?

Kohtuutalous (engl. degrowth) tarkoittaa malleja, jotka tähtäävät irtautumiseen nykyisen talousjärjestelmän talouskasvutavoitteesta. Eri mallien ja visioiden suurin yhteinen nimittäjä on ekologia; että maapallon kantokyky ei tule kestämään pitkään nykyistä kulutustasoamme.

Kohtuutalousajattelua leimaa usein myös kriittisyys kuluttamisen ylikorostunutta asemaa kohtaan nyky-yhteiskunnassa, sekä kapitalismin kritisointi laajemmin.

Kohtuutalousajattelu haluaa irrottaa ihmisten hyvinvoinnin ja kuluttamisen välisen yhteyden: talouden supistamisen ei tarvitse tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin pienentymistä. Kuluttamisen sijaan voisimme jakaa enemmän työtä ja keskittyä vähemmän kuluttaviin vapaa-ajan vieton tapoihin, kuten taiteisiin ja yhteisölliseen toimintaan.

Degrowth-ajattelun juuret ovat yli sadan vuoden takana, mutta laajempaa jalansijaa ajatussuunta on saanut teollisuusmaissa sitä mukaa kun käsitys maapallon kantokyvyn rajoista ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomista uhista on tarkentunut ja vahvistunut.

Vuonna 1972 julkaistu Rooman klubin vaikutusvaltainen raportti Kasvun rajat suositti nollakasvun tien valitsemista maapallon kantokyvyn turvaamiseksi. Tämän jälkeen on kehitetty useita erilaisia kohtuutalouden malleja ja tavoitteita. Vuonna 2010 Suomeen perustettiin verkostomaisesti toimiva degrowth-liike.

Degrowth-ajattelun mukaan on melko samantekevää kasvaako vai supistuuko bruttokansantuote, sillä bkt on itsessään puutteellinen mittari talouden vaikutusten tarkasteluun. Tällöin olisi tärkeää varmistaa eri politiikkasektoreilla, että luonnonvarojen käyttö vähenee. Se mitä BKT:lle tämän jälkeen tapahtuu, on vähemmän tärkeää.

Myös palveluntuotannon ympärille rakentuvaa immateriaalitaloutta on tarjottu ratkaisuksi luonnonvarojen käytön ongelmiin. Käytännössä immateriaalitalouden kasvu on kuitenkin johtanut luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Immateriaalitalous edellyttää esimerkiksi laajoja investointeja tieto- ja viestintäteknologiaan.

Konkreettisia makrotaloudellisia malleja on tehty vasta vähän. Yorkin yliopiston ympäristötutkimuksen professori Peter Victor on laskenut Kanadalle skenaarion, jossa työttömyyden ja köyhyyden puolittaminen onnistuu samalla, kun talouden kasvu jäädytetään 25 vuoden kuluessa.

Kohtuutalousajattelua on kritisoitu muun muassa kytkeytymisestä samaan bruttokansantuote-mittariin talouskasvun kannattajien kanssa.
Tätä keskustelua käydään aktiivisesti myös degrowth-liikkeen sisällä.

http://www.degrowthfinland.fi