You are here

Osakeyhtiö

Kuka verottaa osakeyhtiötä?

Osakeyhtiöksi kutsutaan yhtiötä, joka on omistajistaan erillinen oikeushenkilö. Osakeyhtiön omistajilla on yleensä rajoitettu vastuu yhtiön veloista konkurssin sattuessa. Osakeyhtiömuoto löytyy nykyisin lähes jokaisen maan lainsäädännöstä.

Yhtiön omistus perustuu osakkeisiin, joilla voi käydä kauppaa pörssissä. Tällöin kyse on julkisesta osakeyhtiöstä. Pörssin ulkopuolella toimivia osakeyhtiöitä kutsutaan yksityisiksi. Niillä ei ole yhtä laajoja tiedonantovelvollisuuksia kuin julkisilla osakeyhtiöillä. Osakeyhtiöllä on hallitus, jonka valitsee yleensä kerran vuodessa kokoontuva yhtiökokous. Yhtiökokous myös hyväksyy yhtiön tilinpäätöksen. Lisäksi yhtiöllä tulee olla tilintarkastaja. Yleensä osakeyhtiötä johtaa toimitusjohtaja. Yhtiön perustamisen yhteydessä siihen täytyy sijoittaa alkupääoma, jonka suuruus vaihtelee maittain.

Suuria kansainvälisesti toimivia yhtiöitä on ollut olemassa siirtomaaajoista lähtien, mutta nykymuotoisten osakeyhtiöiden historia alkaa 1800-luvulta. Tällöin syntyi ajatus siitä, että osakkaiden yhdessä muodostama yhtiö voi olla osakkaista erillinen oikeushenkilö, toisin sanoen se voi allekirjoittaa sopimuksia ja olla vastuussa veloista yhtiön johdon päätöksillä.

Osakeyhtiöiden kehitys teki mahdolliseksi yhtiöiden koon nopean kasvun myös kansainvälisesti ja erityisesti niiden toiminnan vaatiman rahoituspohjan laajenemisen.

Osakeyhtiötoiminnan kansainvälistyminen tuotti jo varhaisessa vaiheessa ongelmia sen suhteen, minkä valtion lainsäädäntöä eri tilanteissa tulisi soveltaa, jos osakkeiden omistajat tulevat eri valtioista. Nämä ongelmat ovat yhä ajankohtaisempia erityisesti verotuksessa. Kun liiketoiminta ja tuotteiden sekä palveluiden valmistus hajautuu entistä enemmän, on vaikea määritellä, kenelle verotulot kuuluvat. Yhtiöt voivat siirtää voittojaan matalan verotuksen valtioihin esimerkiksi siirtohinnoittelua hyväksi käyttäen.

Kansainvälisiä osakeyhtiöitä kutsutaan konserneiksi. Konserniin kuuluu emoyhtiö sekä sen muissa maissa sijaitsevia tytäryhtiöitä. Usein tällaisiin yhtiöihin viitataan myös puhumalla ylikansallisista yhtiöistä.