You are here

Pääomakontrollit

Pääomakontrollit tulevat takaisin

Monen uusklassisen taloustieteen tutkijan mukaan rajoittamattomiin pääomaliikkeisiin liittyy monia hyötyjä. Avoimet pääomamarkkinat antavat julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilla pääsyn rahoitukseen ja muihin resursseihin kuten teknologiaan, joita ei omassa maassa välttämättä ole saatavilla. Heidän mukaansa rahoitus- ja resurssiniukkuus johtuu esimerkiksi alhaisesta tulotasosta, säästämisasteesta tai pääomien paosta.

Ajatteluketjun mukaan vapaat pääomaliikkeet luovat positiivisen kierteen, jossa käytettävien pääomien määrä lisääntyy, samoin tuottavuus, investoinnit ja talouskasvu. Riippuvuus ulkomaisesta pääomasta pakottaa hallituksia tehokkaaseen taloudenhoitoon, inflaation torjuntaan ja korruption vastaisiin toimiin. Kun suurempi osa rahavirroista kanavoituu maiden hallituksista riippumattomien pääomamarkkinoiden ja ulkomaisten pankkien kautta, rahoituksen saaminen helpottuu.

Erityisesti globaalin etelän maihin sijoittavat suuret yritykset ovat hyötyneet rahoitusmarkkinoiden avaamisesta. Parantunut rahoituksen saaminen on myös auttanut nykyisiä nousevia talouksia, kuten Kiinaa ja Brasiliaa, kehittämään talouksiaan.

Tulotasoltaan köyhimmät valtiot eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Myöskään käytännön esimerkit tai useita maita käsittävät tutkimukset eivät tue näitä näkemyksiä. Vuoden 2008 talouskriisi toi säätelemättömien pääomavirtojen kritiikin julkisen keskustelun valtavirtaan ja myös uusklassisen taloustieteen sisälle.

Monilla aloilla säätelemättömät pääomaliikkeet ovat ruokkineet liiketoiminnan keskittymistä ja spekulatiivisten kuplien syntymistä. Pääomakontrollien avaaminen on johtanut pankkialan palveluiden rajoittumiseen. Lisäksi palvelut ovat painottuneet suuriin kaupunkeihin, jolloin rahoituksen saaminen syrjäseuduilla on heikentynyt.

Helpommasta rahoituksesta hyötynyt Brasilia on myös kärsinyt Latinalaisen Amerikan rahoitusmarkkinakriiseistä. Myös Kiinassa pelätään hintakuplaa. Viimeisen 20 vuoden aikana yhä tiheämmät ja vakavammat finanssikriisit todistavat pääomakontrollien purkamisesta seuraavia ongelmia.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on perinteisesti ajanut pääomakontrollien purkamista. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen IMF on muuttanut näkökulmiaan. Valuuttarahaston tutkimusosaston vuonna 2010 julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että pääomakontrollien poistolla on ollut negatiivinen vaikutus köyhien maiden talouskasvulle. Rahavirtojen täysin rajoittamaton liikkuvuus ei ole hyödyttänyt muidenkaan maiden talouskasvua.

IMF:n ajattelun orastava muutos heijasteli globaalissa etelässä käynnissä ollutta kehityskulkua. Yhä useampi maa otti finanssikriisin seurauksena pääomakontrollit takaisin talouspoliittiseen keinovalikoimaansa.