You are here

Protektionismi

Miten Aasiat maat vaurastuivat?

Protektionismi tarkoittaa kotimaisten tuottajien eli valtion sisäisillä markkinoilla toimivien tuottajien suojelemista ulkopuoliselta kilpailulta. Protektionistisia keinoja on monia: esimerkiksi tuotteiden laatuvaatimukset, tullit, tuontikiellot, kauppapolitiikka ja valtion tukiaiset kuten maataloustuet.

Protektionismi esitetään usein talouskasvun vihollisena. Etenkin säätelemättömän vapaakaupan kannattajat pitävät usein protektionismin poistamista tärkeimpänä keinona luoda talouskasvua. Protektionismi on kuitenkin ollut erottamaton osa maailmantaloudessa menestyneiden maiden teollistumista. Esimerkiksi vahvasti kasvaneet Aasian maat eivät vapauttaneet tuontiaan merkittävästi ennen kuin niiden taloudet olivat lähteneet kasvuun. Maat rajoittavat yhä lyhytaikaisia pääomaliikkeitä. Lisäksi ne ovat käyttäneet kansallista teollisuuspolitiikkaa talouden rakennemuutosten välineenä. Näin syntyi monia tämän päivän globaaleja suuryrityksiä, kuten Samsung ja Kia. Myös monet suomalaisyhtiöt, kuten Outokumpu ja Neste, ovat syntyneet valtion määrätietoisen teollisuuspolitiikan tuloksena ja protektionismin avulla.

Protektionismin ja vapaakaupan välistä kiistaa käydään tällä hetkellä ennen kaikkea kauppaneuvotteluissa, joissa kehitysmailla ja teollisuusmailla on usein hyvin erilaisia näkemyksiä protektionistisen talouspolitiikan suosiollisuudesta. Myös Bretton Woods -järjestöjen lainaehdoilla vaikutetaan maiden oikeuteen suojata tuotantoaan. Kauppapolitiikan nykyiset säännöt ja lainaehdot ovat käytännössä vähentäneet merkittävästi kehittyvien maiden mahdollisuuksia suojata omaa tuotantoaan.