You are here

Sosiaalinen talous

Talous voi olla enemmän kuin voiton etsintää

Yhtiöiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa ja julkisen sektorin julkisia palveluita. Näiden kahden ääripään väliin mahtuu markkinatalouteen kytkeytyvää toimintaa, jota kutsutaan sosiaaliseksi taloudeksi. Monet osuuskunnat, säätiöt ja järjestöt luetaan sosiaalisen talouden piiriin. Ne tuottavat usein markkinoilla kaupattavia tuotteita ja palveluita, mutta eri motiiveista kuin normaalit yritykset. Sosiaalisella taloudella on suuri merkitys EU:ssa työllistäjänä ja taloudellisesti.

Osuuskuntia on olemassa monenlaisia. Ne eroavat toisistaan esimerkiksi tarkoitukseltaan, rakenteeltaan ja kooltaan. Tuottajaosuuskunta turvaa omistuksen jakautumisen tasan. Esimerkiksi maataloustuottajien osuuskuntaa ei voi ulkopuolinen ostaa, ellei se ensin muutu pörssiyhtiöksi. Sama pätee kuluttajaosuuskuntiin, kuten S-ryhmään ja osuuspankkeihin: nekään eivät ole kaupan pääomasijoittajille, vaan jäsenasiakkaat omistavat osuuskunnan kokonaan. Jäsenasiakkailla on myös äänioikeus osuuskunnan vaaleissa.

Sosiaalisen talouden organisaatiot voivat myös puuttua yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epätasa-arvoisuuksiin. Esimerkiksi Tanskassa, jossa suuret energiayhtiöt sijoittavat tuulivoimaan vähemmän kuin kuluttajat haluaisivat, osuuskunnat ovat tarjonneet vihreän vaihtoehdon. Miltei neljännes sikäläisestä tuulivoimasta on kuluttajien omistamien osuuskuntien tuottamaa.

Ruotsissa 548 000 ihmistä kuului vuonna 2012 asunto-osuuskuntiin. Ruotsissa myös noin joka yhdeksäs esikoulupaikka on vanhempien omistaman osuuskunnan tarjoama, Ranskassa jopa joka viides. Järjestöpohjaisia lastentarhoja toimii erityisesti Isossa-Britanniassa, jossa ne rekisteröityvät hyväntekeväisyysjärjestöiksi ja saavat siten verohelpotuksia. Etenkin globaalin etelän maissa sosiaalinen talous kytkeytyy usein muihin yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Jotkut puhuvat sosiaalisen talouden sijaan mieluummin laajemmin solidaarisuustaloudesta.

www.pellervo.fi

www.commons.fi

www.hsb.se