You are here

Valtiovarainministeriö (VM)

Superministeriön valta voi olla demokratiaongelma

Ministereillä ja ministeriöillä on Suomessa suuri valta päättää itse hallinnonalojensa varojen käytöstä. Käytännössä kulutuksen rajoja määräävät kuitenkin valtiovarainministeriön valmistelemat kehysbudjetit. Budjettikehykset valmistellaan hallituksen ohjauksessa ja ne hyväksytään eduskunnassa. Kehysbudjetointi on kasvattanut kuitenkin merkittävästi VM:n valtaa yli muiden ministeriöiden.

Ministeriöiden työvoimaa on vähennetty 2000-luvun aikana merkittävästi tuottavuusohjelmilla. Vuonna 2011 alkuperäisessä muodossaan lakkautettu tuottavuusohjelma on ollut kuvaava esimerkki talousajattelun ylivallasta: henkilövähennyksiä on pitänyt tehdä riippumatta siitä, johtavatko ne todellisiin kustannussäästöihin, puhumattakaan pidemmän aikavälin sosiaalisista tai edes kansantaloudellisista hyödyistä.

Useat hallitukset ovat 1990-luvun alun jälkeen kasvattaneet VM:n valtaa eri aloilla. Kehysbudjetoinnin lisäksi VM vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä, ja on siten ollut avainroolissa liikelaitosuudistusten, tulosohjauksen, valtionyhtiöiden yhtiöittämisen ja monen muun uudistuksen taustalla. VM:n valtaa kuntasektorin ohjauksessa on kasvatettu.

Monet politiikan vaikuttajat yli puoluerajojen kannattavat ministeriöiden tonttirajojen höllentämistä, jotta kyettäisiin vastaamaan paremmin hallinnonalat ylittäviin ongelmiin. On kuitenkin ongelmallista, jos kehitys kulkee käytännössä kohti yhden ministeriön ja yhden näkökulman (talouden) ylikorostumista.