You are here

Yksityistäminen

Palvelut myytävänä

Yksityistämisellä tarkoitetaan valtion omistamien yhtiöiden tai muiden toimintojen myymistä yksityisille sijoittajille. Tämä voi tarkoittaa koko toiminnon myyntiä tai enemmistö- tai vähemmistöosakkuuden säilyttämistä valtiolla. Enemmistöosuudella voidaan säilyttää todellinen määräysvalta yhtiössä ja estää esimerkiksi yhtiön myynti ulkomaalaisomistukseen.

Suuri osa teollisuusmaiden aiemmin omistamista yhtiöistä on myyty yksityiselle sektorille 1980-luvun jälkeen. Suomi ei ole poikkeus. Uusliberalistisen ajattelun innoittamana yksityistämisiä on perusteltu esimerkiksi kustannustehokkuudella, kilpailun lisäämisellä, julkisen talouden kestävyydellä ja osakesijoittamiseen kannustamisella. Kehitysmaissa yksityistämisiä ovat ajaneet erityisesti Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF rakennesopeutusohjelmillaan.

Yksityistämiset ovat herättäneet paljon kiistoja erityisesti silloin, kun ne ovat koskeneet julkisina palveluina pidettyjä aloja, kuten veden- ja sähkönjakelua, terveydenhuoltoa, rautateitä ja koulutusjärjestelmiä. Näitä on perinteisesti pidetty luonnollisina monopoleina eli aloina, joita ei ole mielekästä järjestää yksityisen kilpailun avulla. Usein yksityistämiset ovat nostaneet hintoja merkittävästi tai heikentäneet palvelujen laatua.

Yksityistämisestä käydyissä keskusteluissa on kiistelty esimerkiksi seuraavista kysymyksistä: milloin yhtiöiden välinen kilpailu tuottaa niin paljon hyötyä, että toiminta kannattaa antaa yksityisille, vaikka niiden toiminnan täytyy tuottaa voittoa, toisin kuin valtion tai kunnan toiminnan; mitkä palvelut ovat niin tärkeitä ja perustavanlaatuisia, että markkinamekanismi ei sovi niihin; minkälaisena valtion rooli halutaan nähdä hyvinvoinnin tuottamisessa?

Aikajana:

1991 Argentiinan rautatiet yksityistetään. 32 000 kilometriä junarataa kutistuu 10 000 kilometriin, kun kannattamattomat rataosuudet suljetaan.

1994–1997 Ison-Britannian rautatiet eli junat, liikennöinti ja rataverkko myydään yksityisille yrittäjille. Vuonna 2000 rataverkkoa aletaan siirtää takaisin valtion alaisuuteen muun muassa tuhoisien junaonnettomuuksien seurauksena.

2000 Veden yksityistämistä seuranneissa mellakoissa Boliviassa kuolee ihmisiä.

2007 Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan “Valtion omistusosuuksia markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä voidaan hallitusti alentaa valtion strategisia intressejä vaarantamatta”.

2008 Ison-Britannian hallitus myöntää, että Lontoon metron epäonnistuneen yksityistämishankkeen pelastamiseen tarvitaan kaksi miljardia puntaa veronmaksajien rahoja.