You are here

Taustoittava materiaali: tekstien esittelyt


Globaali uusliberalismi Suomen näkökulmasta

Heikki Patomäki
Uusliberalismin nousu alkoi 1970-luvulla Isosta-Britanniasta ja
Yhdysvalloista. Suomessa sen periaatteita on toteutettu 1980-lopulta lähtien kansainvälisten trendien mukaisesti. Täällä muutoksen vetureita ovat olleet poliitikkojen sijaan asiantuntijat: virkamiehet, tutkijat ja konsultit. Lue lisää

Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
Robert B. Reich
Vapaiden markkinoiden piti johtaa vapaisiin yhteiskuntiin. Ylikierroksilla käyvä globaalitalous kuitenkin murentaa kansalaisten valtaa demokratioissa. Yksityinen voitto menee yhteisen hyvän edelle, ja hallitukset jäävät usein suuryhtiöiden varjoon. Mikäli asiaan halutaan muutos, on ihmisten kyettävä hillitsemään sisäistä kuluttajaansa ja annettava tilaa sisäiselle kansalaiselleen. Lue lisää

Maailma rahoitusmarkkinoiden panttivankina
Frédéric Lordon
Voiko talojen myyminen Yhdysvalloissa ihmisille, joilla ei oikeastaan ole varaa niihin, romahduttaa maailmantalouden? Mahdollisesti. Globalisaation myötä paikallinen ahneus voi vahingoittaa koko maailmaa. Lue lisää

Finanssikriisi ja kehitysmaat
Jayati Ghosh, 18.12.2008
Globaali rahoituskriisi vaikuttaa kehitysmaihin monin tavoin, sekä suoraan että välillisesti. Vaikka kriisin syyt ovat pohjoisessa, seuraukset tuntuvat kovimmin etelässä. Myönteistä tilanteessa on, että se on luonut tilaisuuden kyseenalaista ja korvata pitkään hallinneet talousopit. Lue lisää

Kaikki romahtaa: kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
Walden Bello
Vuonna 1997 monen Aasian maan talous romuttui. Suurimpina syyllisinä kriiseihin on pidetty keinottelevia suurpääoman haltijoita, joskin myös kansainväliset rahoituslaitokset ovat saaneet osansa moitteista. Vuosikymmen myöhemmin globaali pääoma liikkuu kuitenkin yhtä vapaasti kuin ennenkin. Sääntelyn puuttuessa Itä-Aasian maat ovat liittyneet yhteen valuuttojensa suojelemiseksi ja keränneet valtavia rahamääriä pahan päivän varalle. Monet niistä ovat myös kääntäneet selkänsä IMF:lle ja sen ajamalle talouspolitiikalle. Lue lisää

Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
Lester R. Brown
Arktisten alueiden jääpeitteen sulaminen, metsien häviäminen, lajien sukupuutto, aavikoituminen, puhtaan veden puute, yleistyvät maiden sisäiset konfliktit ja monet muut ilmiöt ovat oireita maapallon kestokyvyn ylittymisestä. Mikäli nykymeno jatkuu, koko sivilisaatiomme on uhattuna. Vaihtoehtona on rakentaa uusiutuviin energialähteisiin, lisääntyneeseen tehokkuuteen ja ekologiseen innovatiivisuuteen perustuva uusi talousjärjestelmä. Tarvittava teknologia on jo pitkälti olemassa. Ihmiskunnan tulevaisuus on omissa käsissämme. Lue lisää

Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
Ville-Pekka Sorsa
Korkeariskisistä yhdysvaltalaisista asuntoluotoista alkaneet maksuongelmat ovat paisuneet maailmanlaajuiseksi rahoituskriisiksi. Kriisin pääsyyllisinä on pidetty holtittomia luotonantajia, roskalainojen kaupittelijoita ja sinisilmäisiä riskiluokittelijoita. Todelliset syyt löytyvät kuitenkin syvemmältä: koko rahoitusalan liiketoimintamalli on osoittautunut kestämättömäksi. Onneksi ratkaisuja löytyy. Lue lisää

Aika on kypsä kansainvälisille veroille
Peter Wahl
Kansainväliset verot muodostavat täysin uuden paradigman. Niiden toteutuminen olisi historiallisesti merkittävä muutos, sillä tähän asti verot on vahvasti yhdistetty kansallisvaltioon. Kansainvälisen verotuksen edellytykset ovat syntyneet globalisaation myötä, ja aika on nyt kypsä niiden käyttöönotolle.
Lue lisää

Etelän pankki: kohti taloudellista autonomiaa?
Raúl Zibechi
Etelän pankin perustaminen merkitsee kunnianhimoista strategista
avausta Etelä-Amerikan alueellisessa integraatiossa. Siitä voi
muotoutua aidosti alueellinen kehityspankki. Brasilian esittämistä
varauksista huolimatta Etelän pankin toiminta ollaan valmiita
aloittamaan. Lue lisää

Julkiset palvelut Euroopassa: yksityistämisestä osallistumiseen
Paolo Andruccioli
Julkisten palvelujen yksityistäminen etenee vauhdilla kautta Euroopan. Joidenkin mielestä yksityistäminen koituu kaikkien eduksi, toiset kokevat sen laskevan palveluiden tasoa ja vaarantavan demokratian. Yksityistämisen rinnalla puhutaan usein myös kaupan vapauttamisesta. Todellisuudessa niiden suhde on mutkikas.
Lue lisää

Vaihtoehtoja julkisen sektorin uudistukselle Euroopassa – Trondheimista etelään
Mathew Little
Yksityistäminen ei ole parantanut julkispalveluiden laatua. Silti se esitetään usein ainoana vaihtoehtona. Onko todella näin? Innovatiivisia julkisen sektorin uudistusratkaisuja on otettu käyttöön ympäri Euroopan, usein hyvällä menestyksellä. Lue lisää

Uusi työ – vain muutos on pysyvää
Jussi Vähämäki
Ennen työ oli useimmiten pysyvää, monotonista ja tiettyyn paikkaan sidottua. Työn ja vapaa-ajan ero oli selvä. Nykyisin tehtävät vaihtuvat tiuhaan, sopimukset ovat lyhyitä ja tulevaisuus epävarma. Menestyksen edellytys ei ole niinkään sitoutuminen määrättyyn työhön kuin kyky sopeutua, omaksua uutta ja luovia sosiaalisissa verkoissa: on oltava kiinnostunut kaikesta kiinnittymättä mihinkään. Lue lisää

Kuka omistaa ruuan?
International Forum on Globalization
Globaali ruuantuotanto on viime vuosina keskittynyt yhä harvemmalle yritykselle. Suuryhtiöt väittävät pystyvänsä tuottamaan tehokkaammin ja edullisemmin kuin pienviljelijät ja siten helpottamaan globaalia nälänhätää. Ravintoa on kuitenkin jo nyt tarpeeksi kaikille – nälkä johtuu ruuan epätasaisesta jakautumisesta, ei sen puutteesta. Monikansallisten yritysten toiminnan kääntöpuolena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monet pienviljelijät ovat jääneet vaille työtä ja kelvollista elinympäristöä. Lue lisää

Köyhyys ja epätasa-arvo ihmisoikeuskysymyksinä
Social Watch -tutkimusryhmä
Köyhyys on moniulotteinen ilmiö. Mikäli asiaa tarkastellaan
ihmisoikeusnäkökulmasta, hahmottuu köyhyyden vastainen taistelu
poliittisena velvollisuutena. Huolestuttavan suuri osa maista ei
saavuta ensimmäistä YK:n vuosituhannen kehitystavoitteista eli
äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän puolittamista vuoteen 2015 mennessä. Intian ja Kiinan ulkopuolella köyhyys on jopa lisääntynyt. Lue lisää

Myytti kehitysavusta – rahavirta köyhistä rikkaisiin maihin
Sony Kapoor
Yleisesti ajatellaan, että rikkaat maat lahjoittavat suuria määriä
rahaa ja muita resursseja köyhille maille. Tosiasiassa rahaa virtaa
etelästä pohjoiseen reilusti enemmän kuin toisinpäin. Yksistään
velanhoitokulut ovat kehitysapua suuremmat. Olisikin tärkeää arvioida kehitysrahoitusta kokonaisvaltaisesti. Tällöin pitäisi huomioida myös maailmankaupan, pääomapaon, ulkomaisten sijoitusten, veronkierron ja velkojen merkitys. Lue lisää

Historian opetus kehittyville maille: tärkeintä on vapaus valita
Ha-Joon Chang
Rikkaat valtiot ja kansainväliset rahoituslaitokset vaativat kehitysmaita avaamaan taloutensa maailmankaupalle. Niiden mukaan tämä on paras tapa kehittyä. Historia kuitenkin osoittaa, että miltei kaikki teollisuusmaat ovat vastaavassa kehitysvaiheessa toimineet itse päinvastoin: tuontia on rajoitettu ja omaa teollisuutta tuettu. Kaupan rajoitteet on poistettu vasta, kun kotimainen teollisuus on ollut riittävän edistynyttä pärjäämään globaaleilla markkinoilla. Lue lisää

Kioton ilmastosopimuksen puhtaan kehityksen mekanismi
Janne Sivonen
Ilmastonmuutoksen torjuntaa pyritään rahoittamaan kehitysmaissa Kioton ilmastosopimuksessa lanseeratulla puhtaan kehityksen mekanismilla. Paperilla aloite vaikuttaa nerokkaalta: yksi ja sama hanke vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, tukee kehitysmaiden kestävää kehitystä ja edistää teknologiansiirtoa teollisuusmaista kehitysmaihin. Tämä kaikki saadaan aikaiseksi vieläpä niin, että toiminta on ollut hankkeen eri osapuolille taloudellisesti kannattavaa. Käytännössä puhtaan kehityksen mekanismi ei ole toiminut suunnitellusti. Lue lisää

Perinteinen kehitysapu ei riitä
Stephen Browne
Kehitysapu ei nykymuodossaan toimi. Uudistukseen ei riitä pelkkä määrärahojen kasvattaminen, vaan kehitysyhteistyössä kaivataan radikaalia suunnanmuutosta. Esimerkiksi velkojen anteeksianto, reilumpi maailmankauppa, globaalien julkishyödykkeiden tarjonta ja ilmastonmuutoksen torjunta olisivat nykymuotoista kehitysapua tehokkaampia avustuskeinoja. Lue lisää

Monenkeskisen kehitysrahoituksen uudistaminen
Yilmaz Akyüz
Kehitysrahoitus on paitsi riittämätöntä, myös laadullisesti puutteellista. Ongelmia on niin yksityisessä ja valtioiden välisessä kuin monenkeskisessä rahoituksessa. Usein apua myönnetään enemmän sen antajan kuin vastaanottajan intressien mukaan. Nykyiset rahoitusrakenteet kaipaavatkin päivitystä. Myös uusien rahoituslähteiden mahdollisuudet olisi käytettävä hyväksi. Lue lisää

Mitä jos kehitysmaat rahoittaisivat köyhyyden poistamisen omista julkisista varoistaan?
Jens Martens
Kehityskeskustelu pyörii paljolti kehitysavun ympärillä. Pelkällä avulla köyhyyttä ei kuitenkaan nujerreta. Todellinen kehitys on mahdollista vasta, kun etelän maat pystyvät pyörittämään tehokasta julkista sektoria omilla varoillaan. Tavoite on saavutettavissa, mutta se edellyttää globaalien verojärjestelmien kehitystä, maailmankaupan sääntöjen ja käytäntöjen hiomista sekä korruption kitkemistä.
Lue lisää