You are here

Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen

Siirtolaisuudella tarkoitetaan joko valtion sisäistä tai kansainvälistä muuttoliikettä. Näissä artikkeleissa siirtolaisuudella viitataan jälkimmäiseen rajat ylittävään liikkumiseen. Maailmassa on tällä hetkellä noin 215 miljoonaa siirtolaista. Määrä kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Yhdessä siirtolaiset muodostaisivat viidenneksi väkirikkaimman valtion maailmassa.

Siirtolaisuuden taustalla piilee yhtä monia tarinoita. Yhdet liikkuvat pakosta, toiset taas lähtevät liikkeelle puhtaasta seikkailunhalusta. Siirtolaisuus on ikiaikainen, monimuotoinen ilmiö. Siirtolaisuutta voidaankin pitää ihmisyhteisöihin kuuluvana luonnollisena ilmiönä. Kun elämä vaikeutuu riittävästi, ihmiset lähtevät etsimään parempaa ja turvallisempaa asuinsijaa.

Samalla siirtolaisuudessa on jotakin epätavallista ja epäluonnollista - se merkitsee elinympäristöön sopeutumisen sijaan katkosta ja rajojen ylittämistä. Siirtolaisten liike on aina ollut hyökkäys tiettyinä aikoina luonnollisina pidettyjä hierarkioita vastaan: talonpoika pakenee maaorjuutta kaupunkiin, siirtotyöläinen Amerikan itärannikon tehtaiden kehnoja palkkoja Kaliforniaan, nainen Lähi-idästä pakkoavioliittoa Eurooppaan.

Suuri osa maailman väestönkasvusta tapahtuu globaalissa etelässä. Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa väestö lisääntyy noin 2,3 prosentilla vuodessa. Globaalissa pohjoisessa, kuten Suomessa, väestö ei juuri kasva.

Toisaalta globaalin pohjoisen valtioissa talouden kasvu on vahvempaa kuin globaalissa etelässä. Työtä tai työpaikkoja on monesti eniten tarjolla siellä, missä väestö ei lisäänny.Ihmiset työllistyvät usein helpommin muuttamalla työn perässä maan sisällä tai valtioiden rajojen yli, koska oma seutu ei tarjoa kasvavalle väestölle työpaikkoja. Länsimaissa asuvien siirtolaisten vuosittain kotiin lähettämät rahalähetykset ovat jo selvästi ylittäneet koko maailmassa annettavan kehitysavun arvon.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 40 miljoonaa pakolaista. He ovat paenneet sotaa, konfliktia, vainoa tai elinympäristön heikkenemistä. Suurin osa pakolaisista on maan sisäisiä.

Suomeen saapuu maailman kriisialueilta kiintiöpakolaisina vuosittain alle 1 000 henkilöä. Lisäksi turvapaikkaa Suomesta haki esimerkiksi vuonna 2010 reilut 4 000 henkilöä. Vuonna 2010 käsiteltiin yli 5800 hakemusta. 1784 henkilöä sai jäädä Suomeen kansainvälisen suojelun perusteella.

Siirtolaisia ovat myös Euroopassa ilman oleskeluun oikeuttavia dokumentteja elävät noin neljä miljoonaa paperitonta, jotka ovat joko tulleet Eurooppaan ilman dokumentteja tai ovat jääneet oleskelemaan luvan umpeuduttua. Myös ilman työlupaa työskentelevät siirtolaiset tilastoidaan ”laittomiksi maahanmuuttajiksi”.

Usein siirtolaisuudesta puhuttaessa ajatellaan, että se on jotakin uutta ja että se ei juuri kosketa meitä suomalaisia. Suomesta on kuitenkin lähdetty joukolla Pohjois-Amerikkaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ja Ruotsiin 1960-luvulla. Sadattuhannet heistä ovat myös jääneet sille tielleen. Vasta 1990-luvulla Suomeen alkoi muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä lähti.

Maailmantalous.netin siirtolaisuus-teksteissä esitellään siirtolaisuutta ja siitä käytäväää keskustelua. Siirtolaisuus on mittaluokaltaan valtava ilmiö, jota erityisesti erot eri maiden elintasoissa kiihdyttävät entisestään. Kysymys siitä, saavatko maailmassa myös ihmiset liikkuavapaasti rahan ja tavaroiden, on kiivasta väittelyä aiheuttava poliittinen kysymys. Nykytilanteessa siirtolaisuutta ja ihmisten liikkumista valtioiden rajojen määrittää monet rajoitteet, kontrollit ja valvontamekanismit.

 
Otto Bruun ja Mervi Leppäkorpi

Päivitetty 1.8.2011

Talouden paikat: