"Julkiset palvelut tulevat tutkimusten mukaan usein yksityisiä huomattavasti halvemmiksi. Yksityisiin vakuutuksiin luottavassa Yhdysvalloissa terveydenhuolto nieli 15,9 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2004, kun Suomessa vastaava luku oli samana vuonna 9,4 prosenttia."
- ETUSIVU
- Maailmantalouden historia ja perusesittely
- Suomalaisen työn muutos
- Suomi ja globaalit taloustrendit
- Milloin maailmantalous syntyi?
- Maailmantalouden keskeiset rakenteet
- Omistajuuden keskittyminen
- Järjestelmä muutoksessa
- Globalisaatio ja tulonjako
- Mitä taloustiede kertoo maailmantaloudesta?
- Talouskasvu – onni vai kirous?
- Vallitseva talousajattelu
- Tausta: Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen
- Kolumni: Sivilisaatio vaakalaudalla
- Kolumni: Viiden kriisin maailma
- Kolumni: Kriisi? Mikä kriisi?
- Kolumni: 1930-luvun virheet
- Maailmantalous arjessa
- Maailmantalous ja valta
- Kuka voi puhua maailmantaloudesta?
- Asiantuntijavalta ja demokratia
- Päätöksenteon monet tasot
- Verokilpailu
- Lobbaus vaikutuskeinona
- Yhtiöiden valta maailmantaloudessa
- Yritysten yhteiskuntavastuu
- Reilu kauppa
- Mihin tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa?
- Sosiaalifoorumit
- Kansalaisvaikuttamisen monet keinot
- Kolumni: Kansalaiset G20-kokouksen ulkopuolella
- Tausta: Kuinka kapitalismi tappaa demokratian
- Kolumni: Globaali kapitalismi ja demokratian monarkisoituminen
- Tausta: Vaihtoehtoja julkispalveluiden yksityistämiselle
- Tausta: Uusliberalismi ja Suomi
- Kolumni: Kannattavaa kansainvälistymistä
- Työ ja ihmisten liikkuvuus
- Mikä sosiaalinen talous?
- Työn ja pääoman suhde
- Kiina-ilmiö
- Työntekijöiden globaalit oikeudet
- Työntekijän ääni kuuluu vain järjestäytymällä
- Epävirallinen työ
- Perusasioita siirtolaisuudesta
- Syitä ja seurauksia
- Siirtolaisten taloudellinen merkitys
- Siirtolaisuuden hallinta
- Naiset ja siirtolaisuus
- Siirtolaisuus ja kansalaisuus
- Kolumni: Siirtolaisia on monenlaisia
- Kolumni: Rakennusalan talousrikollisuuden uhrit
- Tausta: Köyhyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeudet
- Prekarisaatio ja hajottava talous
- Mailmantalous ja ympäristö
- Kestävä kehitys ja maailmantalous
- Maatalous ja kehitys
- Tausta: Kuka omistaa ruan?
- Energia & talous
- Ilmastonmuutos
- Luonto kauppatavarana
- Esimerkki: vesihuollon yksityistäminen
- Ekologinen velka
- Ympäristöverot
- Kaupungistumisen ympäristöongelmat
- Matkailu, talous ja ympäristö
- Resurssikirous: Niger ja uraani
- Kolumni: Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot
- Kolumni: Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka
- Tausta: Puhtaan kehityksen ilmastomekanismi
- Resurssikonfliktit
- Maailman ruokaturva ja ruokasuvereniteetti
- Maailmankauppa
- Maailmankaupan pelisäännöt
- Maailmankaupan keskittyminen
- Esimerkki: Irakin sota ja Ugandan shillinki
- Tausta: Julkiset palvelut Euroopassa
- Tuotteiden tarinoita
- Onko kaikki kaupan?
- Kuka turvallisuutta tuottaa ja kenelle?
- Asekauppasopimuksella kohti parempia käytäntöjä
- Pienasekauppa
- Kolumni: Kenen ihmisoikeudet?
- Kolumni: Irakin sota iskee Yhdysvaltain talouteen
- Tiedon omistaminen
- Protektionismi
- Kolumni: G20-kokous ja dollarin tulevaisuus
- Finanssimarkkinat
- Finanssimarkkinat – kauppapaikka rahoitukselle
- Kuka päättää finanssimarkkinoiden säännöistä?
- Hedge-rahastot: kasvavien riskien finanssitalous
- Kuinka rahaa luodaan?
- Tausta: Rahoitusmarkkinoiden panttivankina
- Tausta: Finanssikriisi ja kehitysmaat
- Tausta: Subprime-kriisistä kestävään rahoitukseen
- Tausta: Kansainvälinen verotus
- Tausta: Kymmenen vuotta Aasian talouskriisistä
- Kolumni: Yhteinen raha valuu yksityisille
- Kolumni: Lamaa ja muutosta odotellessa
- Veroparatiisit
- Laiton pääomapako
- Globaali "kehittyvä" etelä
- Kolumni: Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus
- Kolumni: Globaali tasa-arvo – teoria ja todellisuus
- Mitä kehitys on?
- Kolumni: Chile, uusliberaalin ajattelun mallimaa
- Kehitysyhteistyö
- Tausta: Pelkkä apu ei riitä
- Tausta: Myytti kehitysavusta
- Esimerkki: EPA-sopimukset
- Globaalista alueelliseen sopimiseen?
- Vuosituhattavoitteet
- Tausta: Kehitysrahoituksen uudistaminen
- Tausta: Kehityksen rahoitus julkisvaroin
- Kolumni: Afrikka ja vuosituhattavoitteet
- Kehitysmaiden velkakriisi
- Sietämätön velka ja velkasovittelu
- Tansania: 50 vuotta kehitystä
- Kolumni: Globalisaatio ja köyhyys
- Kolumni: Köyhyyden poistaminen edellyttää kestävää kasvua
- Tausta: Etelän pankki - toisenlainen rahoituslaitos
- Tausta: Kehitysmaat ja historian opetukset
- Tapaus Ruanda
- Uusliberaali talouspolitiikka ei vapauta naisia
Viimeisimpiä lisäyksiä
"Ilmastonmuutos tai sukupuolten välinen tasa-arvo eivät olisi nykyisenkaltaisia keskustelunaiheita ja poliittisia kysymyksiä, elleivät naisasialiikkeet tai ympäristöliikkeet olisi aikoinaan kiinnittäneet niihin huomiota, eivätkä mustat olisi saaneet kansalaisoikeuksia Yhdysvalloissa ilman 1960-luvun kansalaisliikehdintää."
LATAA ITSELLESI JOKA KODIN TALOUSAAPINEN!
Arbitraasi ja spekulaatio
Arbitraasi on tilanne, jossa on mahdollista saada voittoa ilman riskiä. Jos yhdessä markkinapaikassa myydään tiettyä tuotetta edullisemmin kuin toisessa, on mahdollista ostaa halvemmasta paikasta ja myydä tuote saman tien voitolla toisilla markkinoilla.
Spekulaatiolla viitataan samankaltaiseen tilanteeseen sillä erotuksella, että spekulaatioon sisältyy riski.
Katso kaikki videot
9/09 Jaana Airaksinen:
Viiden kriisin maailma
