You are here

Reilu kauppa

Kuva: Reilun kaupan edistämisyhdistys

Reilulla kaupalla tarkoitetaan kansainvälisen reilun kaupan liikkeen sääntöjä noudattavaa maailmankauppaa. Reilut tuotteet tunnistaa kansainvälisestä riemuitsevan hahmon tuotemerkistä, joka vuonna 2005 syrjäytti kansalliset merkit.

Kaikki reilun kaupan tuottajat ja maahantuojat sertifioidaan erikseen, mikä tarkoittaa, että sääntöjen noudattamista valvotaan itsenäisesti ja läpinäkyvästi. Tuottajat turvaavat maanviljelijöille minimihinnan, joka on keskimäärin noin 15 prosenttia korkeampi kuin yleisillä markkinoilla. Reilussa kaupassa myös työoikeudet on taattu, ja tuotantosopimukset solmitaan pitkiksi jaksoiksi.

Tuottajille maksetaan erillistä reilun kaupan lisää, joka esimerkiksi kaakaolle on 150 Yhdysvaltain dollaria tonnilta normaalin 1 600 dollarin tonnihinnan päälle. Lisiä ei ohjata suoraan maanviljelijöille, vaan heidän hallinnoimilleen järjestöille. Usein rahat säätiöidään ja käytetään esimerkiksi porakaivojen, ulkovessojen ja koulujen rakentamiseen. Säätiöt myöntävät myös opintostipendejä. Koska reilun kaupan lisä ei ole suora tukiainen maanviljelijöille, se ei kannusta ylituotantoon. Lisän saanti voi olla hyvinkin kausiluontoista reilun kaupan tuotteiden menekistä riippuen. Näin ollen reilun kaupan lisä on varsin erilainen avustuskeino kuin esimerkiksi EU:n maataloustukiaiset.

Reilusta kaupasta hyötyy 1,4 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää kehitysmaissa. Kun lasketaan mukaan viljelijöiden ja työntekijöiden perheet, hyötyjiä on yli 7 miljoonaa.

Tuottajille on erilaisia sääntöjä, jotka vaihtelevat tuotteiden ja tuotantotapojen mukaan. Sitrushedelmiä tai leikkokukkia tuottavilla suurtiloilla työntekijöille on taattava järjestäytymisvapaus ja ihmisoikeudet, mukaan lukien äitiys- ja vanhempainlomat. Pienviljelijöiden kohdalla säännöt kieltävät esimerkiksi lapsityövoiman käytön ja turvaavat kaikille tuottajille yhtäläisen edustusoikeuden tuottajajärjestön toiminnassa. Tämän vuoksi monet reilun kaupan tuottajat järjestäytyvät osuuskunniksi.

Reilun kaupan osuus maailmankaupasta on toistaiseksi hyvin pieni. Vuonna 2006 reiluja tuotteita myytiin 1,6 miljardin euron edestä, mikä vastaa runsasta prosentin kymmenestuhannesosaa koko maailmankaupasta. Suosio on kuitenkin kasvussa. Vuoteen 2005 verrattuna reilun kaupan menekki lisääntyi 40 prosenttia. Suomessa kasvua oli peräti 71 prosenttia.

Suurin suosio reilulla kaupalla onkin Euroopassa. Esimerkiksi Britanniassa, Hollannissa ja Sveitsissä reilun kaupan kahveilla on jo viiden prosentin markkinaosuus. Suomessa ja Yhdysvalloissa jäädään noin yhteen prosenttiin. Suomessa suosituin tuote ovat banaanit, joista reilun kaupan osuus on viitisen prosenttia. Esimerkiksi Siwa-ketju myy ainoastaan reilun kaupan banaaneja. Sveitsissä jo jokainen toinen banaani ostetaan reilun kaupan hyllyltä.

Toistaiseksi reilun kaupan merkit keskittyvät lähes kokonaan kuluttajille suunnattuihin maataloustuotteisiin. Reilun kaupan puuvillatuotteita myyvät Suomessa vain Nanso ja Finlayson. T-paitaa, hametta tai froteepyyhettä etsivälle ei siis ole kovin montaa vaihtoehtoa tarjolla. Jalostetuista tuotteista vain jalkapalloja ja joitakin käsitöitä on saatavilla.

Kuparin, bauksiitin tai vaikkapa kullan sertifiointi olisi huomattavasti vaikeampaa, koska kuluttajille päätyvät lopputuotteet ovat varsin kaukana itse raaka-aineesta. Sertifiointi olisi kuitenkin tarpeen, sillä tehdastyöhön ja kaivostoimintaan liittyy valtavia ympäristö- ja työoikeusongelmia.

Matti Kohonen

(Tekstiä on viimeksi muokattu 13.2.2009)


Lisää aiheesta
Reilun kaupan edistämisyhdistys

Talouden paikat: