Vapaiden markkinoiden piti johtaa vapaisiin yhteiskuntiin. Ylikierroksilla käyvä globaalitalous kuitenkin murentaa kansalaisten valtaa demokratioissa. Yksityinen voitto menee yhteisen hyvän edelle, ja hallitukset jäävät usein suuryhtiöiden varjoon. Mikäli asiaan halutaan muutos, on ihmisten kyettävä hillitsemään sisäistä kuluttajaansa ja annettava tilaa sisäiselle kansalaiselleen.
Yleisesti ajatellaan, että rikkaat maat lahjoittavat suuria määriä rahaa ja muita resursseja köyhille maille. Tosiasiassa rahaa virtaa etelästä pohjoiseen reilusti enemmän kuin toisinpäin. Yksistään velanhoitokulut ovat kehitysapua suuremmat. Olisikin tärkeää arvioida kehitysrahoitusta kokonaisvaltaisesti. Tällöin pitäisi huomioida myös maailmankaupan, pääomapaon, ulkomaisten sijoitusten, veronkierron ja velkojen merkitys.
Köyhyys on moniulotteinen ilmiö. Mikäli asiaa tarkastellaan ihmisoikeusnäkökulmasta, hahmottuu köyhyyden vastainen taistelu poliittisena velvollisuutena. Huolestuttavan suuri osa maista ei saavuta ensimmäistä YK:n vuosituhannen kehitystavoitteista eli äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän puolittamista vuoteen 2015 mennessä. Intian ja Kiinan ulkopuolella köyhyys on jopa lisääntynyt.
Uusliberalismin nousu alkoi 1970-luvulla Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Suomessa sen periaatteita on toteutettu 1980-lopulta lähtien kansainvälisten trendien mukaisesti. Täällä muutoksen vetureita ovat olleet poliitikkojen sijaan asiantuntijat: virkamiehet, tutkijat ja konsultit.
Etelä-Amerikkaan ollaan perustamasta alueellista kehityspankkia. Niin sanotun Etelän pankin on tarkoitus tarjota demokraattisempi vaihtoehto kansainvälisile rahoituslaitoksille, joita maanosasa on arvosteltu voimakkaasti. Pankin on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2008.
Globaali uusliberalismi Suomen näkökulmasta Heikki Patomäki
Uusliberalismin nousu alkoi 1970-luvulla Isosta-Britanniasta ja
Yhdysvalloista. Suomessa sen periaatteita on toteutettu 1980-lopulta lähtien kansainvälisten trendien mukaisesti. Täällä muutoksen vetureita ovat olleet poliitikkojen sijaan asiantuntijat: virkamiehet, tutkijat ja konsultit. Lue lisää
Mitä yhteistä on Ugandan shillingillä ja amerikkalaisella EOD Technology -nimisellä yrityksellä? Molemmat hyötyvät ugandalaisista palkkasotureista.
Ugandan shillingin arvo on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan. Kurssin uskotaan nousevan jatkossakin. Suuri syy tähän ovat ulkomailla työskentelevien ugandalaisten kotimaahansa lähettämät palkkarahat, joiden määrä kasvoi vuonna 2006 jopa 40 prosenttia.
Mistä finanssikriisissä on kyse? Miksi veroja kannattaa maksaa? Tuhoaako kasvu ympäristön? Onko eläkkeesi turvassa? Uhkaako globaali talous demokratiaa? Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Katoaako kaikki työ Kiinaan?
Kehitysmaiden velkaongelmaa on vaikea sivuuttaa, kun puhutaan maailmantalouden epäoikeudenmukaisuuksista. Kehitysmaiden hallitusten sekä kehitysmaiden ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen mukaan vuosikymmeniä jatkunut ylivelkaantuminen kymmenissä kehitysmaissa aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä ja nakertaa demokratian hauraita rakenteita. Velkakriisiin ajautunut Eurooppa voisi oppia paljon kehitysmaiden kokemuksista.
Arbitraasi on tilanne, jossa on mahdollista saada voittoa ilman riskiä. Jos yhdessä markkinapaikassa myydään tiettyä tuotetta edullisemmin kuin toisessa, on mahdollista ostaa halvemmasta paikasta ja myydä tuote saman tien voitolla toisilla markkinoilla.
Spekulaatiolla viitataan samankaltaiseen tilanteeseen sillä erotuksella, että spekulaatioon sisältyy riski.