Rahoituskeskus

"Parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen päädytään, jos kuluttajat ja tuottajat voivat kohdata markkinoilla vapaasti."

Tämä monen korvaan karu lause on yksi vallalla olevan uusklassisen taloustieteen perimmäisistä totuuksista. Jotkut ovat haukkuneet uusklassista taloustiedettä oikeiston vahvimmaksi poliittiseksi välineeksi vuosisatoihin, toiset pitävät sitä hyödyllisenä ja jopa välttämättömänä todellisuuden ymmärtämisen välineenä. Mistä tässä tieteessä siis on kyse? Ja miten se vaikuttaa maailmantalouteen?

Vanhan sanonnan mukaan raha tulee rahan luo. Tarkastelipa vaurauden jakautumista maailmassa miten päin tahansa, sanonta pitää paikkansa.

Kuva: Alberto Avramidis (CC) On hämmästyttävää, että suurin osa ihmisistä luulee rahan tulevan valtion painokoneista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vain kolme prosenttia esimerkiksi Ison-Britannian rahasta on valtion luomaa. Loppuosasta vastaavat pankit. Kuinka pankki sitten luo rahaa? Suoraan sanottuna: tyhjästä. Rahaa syntyy aina, kun pankki myöntää lainaa.

Yritysten yhteiskuntavastuu on varsin uusi, 1900-luvun lopulla syntynyt käsite, mutta sen juuret ulottuvat kauemmas. Varsinkin Yhdysvalloissa on jo pitkään keskusteltu erityisesti suurten yritysten asemaan ja valtaan liittyvästä vastuusta.

Kuva: Eva Nilsson

Miten maailmasta kitketään köyhyys?

Yhdistyneet kansakunnat julkisti huippukokouksessaan vuonna 2000 vuosituhatjulistuksen, joka sisälsi kahdeksan yhteisesti sovittua kehitystavoitetta (ks. taulukko oikealla), jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet pohjautuivat 1990-luvulla järjestettyihin YK:n temaattisiin huippukokouksiin muun muassa lasten ja naisten oikeuksista, ympäristöstä ja lisääntymisoikeuksista.

Kehitysapu tarkoittaa teollistuneiden maiden antamaa taloudellista tai aineellista tukea kehitysmaille. Apua ryhdyttiin antamaan toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin tuettiin Euroopan jälleenrakennusta. 1960-luvulla kehitysapua ja -yhteistyötä laajennettiin kehitysmaihin.

YK:n vuosikokouksessa vuonna 1970 teollisuusmaat lupautuivat auttamaan kehitysmaita. Tuolloin sovittiin aputavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Myös Suomi sitoutui tähän.

Kuvitus: Banksy

Ajatus ihmislähtöisestä kehityksestä eli siitä, että ihminen ottaa itse ohjat käsiinsä luonnon armoille jättäytymisen sijaan, syntyi teollisen vallankumouksen innoittamana. Käsite on leimallisen länsimainen. Pohjoisen pallonpuoliskon rikkaat teollisuusvaltiot alkoivat kutsua itseään kehittyneiksi. Samalla ne tulivat esimerkillään määritelleeksi sen, mitä kehittynyt tarkoittaa.

(Viimeksi päivitetty 13.2.2008)

Maailman kauppajärjestö WTO:n jumittaessa toimettomuudessaan muita kauppasopimuksia solmitaan jatkuvasti. Itse asiassa erilaisten alueellisten kauppasopimusten määrä on noussut huimasti sen jälkeen, kun WTO vuonna 1995 perustettiin.

Sopimuksia solmitaan yksittäisten maiden ja eri kauppaliittojen välille. Euroopan unioni on hyvä esimerkki jälkimmäisestä.

Kuva: Lynac (CC)