Rahoituskeskus

Rahoitusmarkkinoiden koko ja merkitys suhteessa tuotannolliseen talouteen on kasvanut etenkin 1980-luvulta lähtien huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2011 maailman johdannaismarkkinoiden rahallinen arvo oli 20 kertaa suurempi kuin maailman valtioiden yhteenlaskettu bruttokansantuote.

Kuva: Steffen Nork (CC)

Teksti yritysten lobbausvallasta lisätään sivustolle mahdollisimman pian.

Lue sitä ennen vaikka Pia Laineen lobbausta vaikutuskeinona yleisellä tasolla käsittelevä kirjoitus.

Kuva: Steffen Nork (CC)

Yhtiöiden kansainvälistyminen ja koon kasvu tuovat mukanaan sekä hyviä että huonoja asioita. Monikansallisten yritysten avulla pääoma, teknologia ja tietotaito liikkuvat nopeasti maasta toiseen. Tämä on pakottanut kansallisvaltioita luomaan yhteisiä pelisääntöjä ja vapauttamaan kauppaa, mikä on myös osaltaan edesauttanut demokratian leviämistä maailmassa.

Kuva: Tax Justice Network

Maailmassa on noin 70 veroparatiisia. Ne ovat valtioita tai alueita, jotka tarjoavat ulkomaisille sijoittajille ja yrityksille korkean salaisuuden suojan. Osuvampi nimi veroparatiisille onkin salaisuusvaltio. Salaisuuslakien lisäksi veroparatiiseille on tyypillistä ulkomaalaisille sijoittajille räätälöity alhainen tai nollaverotus, sekä liiketoiminnan puutteellinen säätely.

Kuva: vk-red (CC)

Tieto on arvokasta, muttei samalla tavoin hallinnoitavaa kuin tavara ja pääoma. Tiedon hallintaan on pyritty jo pitkään erilaisin kansallisin patentti-, lisenssi- ja tekijänoikeusjärjestelyin.

Globaalien tuloerojen kasvua on käsitelty julkisuudessa viime vuosina taajaan. Sen sijaan keskustelu maailmanlaajuisista varallisuuseroista on jäänyt lähes olemattomaksi. Varallisuuserot ovat kuitenkin kasvaneet paljon tuloeroja enemmän.

Pääoman ja työn keskinäinen suhde on yhteiskunnan ydinkysymyksiä. Molemmat näistä ovat niin sanottuja tuotannontekijöitä, joita ilman taloudellinen toiminta ei olisi mahdollista. Pääoma tarkoittaa rahaa ja rahalla ostettavia ja myytäviä tuotantovälineitä. Työ on näiden välineiden käyttöä ihmisten toimesta. Maa ja luonnonvarat ovat kolmas tuotannontekijä, tieto neljäs.

Kuva: Jarmo Ollikainen (CC)

Vielä ennen toista maailmansotaa Suomi oli nykymittarein kehitysmaa. Kaksi kolmasosaa väestöstä työskenteli maataloudessa. Elintaso ei ollut kaksinen ja työpäivät olivat toimialasta riippumatta pitkiä. Useimmat aloittivat työnteon nuorena ja jatkoivat ammatissa niin pitkään kuin pystyivät.

Kuva: Luo Shaoyang (CC)

Alun perin Kiina-ilmiö tarkoitti ydinvoimalaonnettomuuksissa uhkaavaa ydinreaktorin sydämen sulamista. Nykyään termillä viitataan maailmantalouden uuteen työnjakoon, jossa rauhaton kapitalismi etsii halpoja tuotanto-olosuhteita ja alhaisia veroja polttaen samalla pohjaa minimipalkoilta.