You are here

Rahoituskeskus

Maailmantalouden rahavirrat ovat kasvaneet valtavasti. Mutta miten ne toimivat?

Undefined

Finanssimarkkinat vs. todellinen talous

Tuotanto ja sen rahoitus ovat irtautuneet yhä kauemmas toisistaan. Mitä tämä tarkoittaa, ja mitä seurauksia muutoksella on?

Talouden paikat: 

Työ

Miten työn luonne on muuttunut? Miten työt maailmassa jakautuvat?

Voiko hyvinvointia mitata taloudellisesti?

Jos ajatellaan, että ihmiset voivat vaikuttaa hyvinvointiin ohjaamalla taloutta, pitäisi pystyä arvioimaan, mikä kehitys on hyvää ja mikä huonoa. Tähän tarvitaan mittareita. Niillä voidaan järjestää kaikkea sitä kaoottista tietoa, jota taloudesta saamme.

Tällä hetkellä seurataan lähinnä muutamaa indikaattoria: työllisyyttä, kansantuotetta, inflaatiota ja ulkomaankauppaa. Tärkein on näistä on ehdottomasti bruttokansantuote (BKT).

Talouden paikat: 

Vallitseva talousajattelu – vaihtoehdottomuuden illuusio

There is no alternative, ei ole vaihtoehtoa. Näin julisti suureen ääneen Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcher 1980-luvulla.

Talouden paikat: 

Talouskasvu – onni vai kirous?

Talouskasvu on ollut olennainen osa ihmisten elinolojen paranemista vähintään viimeisten kolmensadan vuoden ajan, ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla. Tavallisetkin ihmiset ovat siten saavuttaneet elintason, josta tuskin saatettiin unelmoida vain sata vuotta sitten.

Talouden paikat: 

Julkisen sektorin rahoitus: mistä rahat hyvinvointiin?

Julkisella sektorilla tarkoitetaan käytännössä valtioita ja kuntia ja niiden alaisia laitoksia. Julkisia palveluita, esimerkiksi terveydenhuoltoa, ja julkisia rakenteita, kuten markkinainstituutioita, tieverkostoa ja poliisia, kutsutaan julkishyödykkeiksi. Eri maat tuottavat hyvin erilaisia julkishyödykkeitä, ja niiden oikeutus myös vaihtelee kulttuurin ja poliittisen katsantokannan mukaan.

Talouden paikat: 

Ryysyistä rikkauksiin – vai toisin päin? Globalisaation vaikutus tulonjakoon

Kuva: Trey Ratcliff (CC)

Tekstiä on päivitetty 6.9.2012
 

Globalisaatiosta ja sen seurauksista käydään vilkasta keskustelua. Yksi kiistelty aihe on globalisaation vaikutus tuloerojen ja köyhyyden kehitykseen. Mittaustavasta riippuen tuloerot ja köyhyys ovat joko lisääntyneet tai sitten eivät.

Talouden paikat: 

Mitä kuuluu maailmantalous?

Maailmantalous muuttuu. Mukaan on tullut uusia pelureita, ja vanhat säännöt eivät enää aina päde. Pitkään hallinnut eliittikin on joutunut arvioimaan taktiikkaansa uudelleen. Puheissaan useimmat valtiot korostavat sitoutumistaan monenkeskiseen järjestelmään. Silti maailmanlaajuisten, kaikkia sitovien sopimusten solmiminen ja valvominen on osoittautunut viime vuosina aiempaakin vaikeammaksi. Kenties tärkein esimerkki tästä on Maailman kauppajärjestön WTO:n viimeisen neuvottelukierroksen keskeytyminen.

Verokilpailu kutistaa politiikan pelivaraa

 
 
Verotuksella voidaan nähdä neljä keskeistä tehtävää. Valtiot keräävät verotuloina osan keskuspankkien kautta liikkeelle laskemastaan rahasta takaisin ja rahoittavat sillä valtion kulutusta eli esimerkiksi julkisia palveluja.

Toiseksi veroilla ja tulonsiirroilla voidaan vaikuttaa tulojen jakautumiseen, eli tasata tuloeroja.

Hyvinvointivaltion haasteet: kohti globaalia sosiaalipolitiikkaa

Hyvinvointivaltio on nykyään otsikoissa usein silloin, kun puhutaan sen ongelmista. Terveydenhuolto, koulutus ja muut peruspalvelut kärsivät puutteellisesta rahoituksesta.Tämä ajaa yhä useampia ihmisiä esimerkiksi yksityisten lääkäripalveluiden käyttöön.

 

 

Sivut

Subscribe to RSS - Rahoituskeskus