”Tilastollinen keskivertosuomalainen tienaa reilut 2500 euroa kuukaudessa, omistaa asuntonsa, kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja kuolee kahdeksankymppisenä verenkiertoelinten sairauteen.”
Mistä finanssikriisissä on kyse? Miksi veroja kannattaa maksaa? Tuhoaako kasvu ympäristön? Onko eläkkeesi turvassa? Uhkaako globaali talous demokratiaa? Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Katoaako kaikki työ Kiinaan?
Ihmisiä on tallustellut telluksella muutaman miljoonan vuoden ajan. Aluksi taloudellinen toiminta oli varsin hiljaista, mutta pikkuhiljaa kauppa alkoi käydä. Noin 100 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua käyttöön otettiin maksuvälineet, mikä helpotti vaihdantaa merkittävästi. Vahvin valuutta tuolloin oli okra.
Ajatus ihmislähtöisestä kehityksestä eli siitä, että ihminen ottaa itse ohjat käsiinsä luonnon armoille jättäytymisen sijaan, syntyi teollisen vallankumouksen innoittamana. Käsite on leimallisen länsimainen. Pohjoisen pallonpuoliskon rikkaat teollisuusvaltiot alkoivat kutsua itseään kehittyneiksi. Samalla ne tulivat esimerkillään määritelleeksi sen, mitä kehittynyt tarkoittaa.
Työntekijöiden järjestäytymisen suuri merkitys on helppo ymmärtää, jos vertaa nykypäivän suomalaista työelämää reilun sadan vuoden takaiseen. Kun palkkatyö 1800-luvulla yleistyi eikä ammattiyhdistysliikettä vielä ollut, työntekijän hyvinvointi oli lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Työntekijän oli toimeentulonsa eteen tehtävä se, mitä työnantaja keksi vaatia – muuten hänet vaihdettiin toiseen. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä.
Jos ajatellaan, että ihmiset voivat vaikuttaa hyvinvointiin ohjaamalla taloutta, pitäisi pystyä arvioimaan, mikä kehitys on hyvää ja mikä huonoa. Tähän tarvitaan mittareita. Niillä voidaan järjestää kaikkea sitä kaoottista tietoa, jota taloudesta saamme.
Tällä hetkellä seurataan lähinnä muutamaa indikaattoria: työllisyyttä, kansantuotetta, inflaatiota ja ulkomaankauppaa. Tärkein on näistä on ehdottomasti bruttokansantuote (BKT).
Talouskasvu on ollut olennainen osa ihmisten elinolojen paranemista vähintään viimeisten kolmensadan vuoden ajan, ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla. Tavallisetkin ihmiset ovat siten saavuttaneet elintason, josta tuskin saatettiin unelmoida vain sata vuotta sitten.
Arbitraasi on tilanne, jossa on mahdollista saada voittoa ilman riskiä. Jos yhdessä markkinapaikassa myydään tiettyä tuotetta edullisemmin kuin toisessa, on mahdollista ostaa halvemmasta paikasta ja myydä tuote saman tien voitolla toisilla markkinoilla.
Spekulaatiolla viitataan samankaltaiseen tilanteeseen sillä erotuksella, että spekulaatioon sisältyy riski.