Öljykenttä ja hakkuutyömaa

Jaana Airaksinen
23.9.2009

Maailmassa on viisi isoa kehityssuuntaa, joiden keskellä me juuri nyt elämme. Näin ajattelee Bernard Lietaer ja olen hänen kanssaan aika lailla samaa mieltä.

Lietaer on entinen pankkiiri, nykyisin hän kehittää rinnakkaisia rahajärjestelmiä pankkien ylläpitämien systeemien oheen, ja kirjoittaa niistä kirjoja. (Aiomme julkaista niistä yhden ensi vuonna. Lukekaa siis jäljessä tulevaa tekstiä muistaen, että tässä julkaisija kirjoittaa tulevasta kirjasta, jota hän aikoo myydä mahdollisimman suuria määriä).

Lester R. Brown
17.8.2009

Viime vuosina luonnon niin sanotut keikahduspisteet ovat aiheuttaneet kasvavaa huolta. Tiedemiehet ovat esimerkiksi tutkineet, missä vaiheessa uhanalaisen eläinlajin populaatio on supistunut niin pieneksi, ettei se enää pysty toipumaan. Meribiologit puolestaan ovat selvittäneet, missä vaiheessa ryöstökalastus käynnistää kalakannan romahduksen.

Eeva Simola
10.7.2009

”Kuka pelkää verottajaa?” eräs kansantaloustieteilijä kysyi äskettäin valtakunnallisessa lehdessä. Vastausta vaille jääneessä artikkelissa käsiteltiin talouden kurimusta ja tarjottiin lääkkeeksi palkkatuloverotuksen kiristystä tai julkisten menojen leikkauksia.

Ihan kuin tuo olisi kuultu ennenkin.

Muitakin ratkaisuja on kuin käydä aina tavallisten palkansaajien palkkapusseilla ja pitää matokuureja. Veroja ei pidä pelätä tai vastustaa, muttei myöskään tule antaa kenenkään niitä vältellä.

Jäävätkö lehden taloussivut lukematta?
Meneekö jargon yli hilseen?
Kiinnostaisiko tietää, kuinka globaalitalous vaikuttaa elämääsi?

Apua pähkäilyyn tarjoaa Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen toimittama Maailmantalouden ABC -kirja. Joka kodin talousaapinen valottaa talouden kiemuroita kansantajuisesti ja paljastaa syitä seurausten takana.

Heikki Hiilamo
6.5.2008

IMF:n ja Citybankin kautta Israelin keskuspankin johtajaksi päätynyt Stanley Fischer luennoi vuonna 2003 yhdysvaltalaisekonomistien järjestön vuosikokouksessa talouden globalisaation vaikutuksista.

Fischer esitti kaksi kuviota. Ensimmäinen kuvasi henkilöä kohden lasketun vuoden 1980 tulotason yhteyttä kansantulon kasvuprosenttiin vuosina 1980–2000 eri maissa. Globalisaation puolustajien mukaan riippuvuuden pitäisi olla negatiivinen: mitä matalammat tulot, sen suurempi kasvu. Näin ei kuitenkaan ollut.

Markus Kröger
7.4.2008

Agribisneksen ja akroekologian muuttuva suhde on globaalin maatalouspolitiikan tärkein pilari. Nämä maaseutua muokkaavat ilmiöt kilpailevat maasta, hallitusten huomiosta, markkinoista ja yhteiskunnan hyväksynnästä.

Siinä missä agribisnes on neuvostoliittolaistyylistä toimintaa, jossa valtio takaa harvoille tuottajille yksinoikeuden maaseudun kehittämiseen ja myöntää valtaisia tukia, agroekologia etsii maaseutua, jossa ihminen on vapaa niin valtioista kuin markkinoiden heilahteluista.

Kuva: Oliver Regelmann (CC)

Matkailualan merkitys maailmantaloudelle on jo pitkään ollut kiistaton. Matkailutulot lähes kolminkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2006, jolloin jo noin 12 prosenttia maailman vientituloista saatiin turismista.

Tajudeen Abdul-Raheem
19.3.2008

Pystyykö Afrikka saavuttamaan YK:n vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä? Kysymys esitetään usein kehitystavoitteista puhuttaessa. Usein taustalla on tietty määrä kyynisyyttä: ajatus, että valtaosa Afrikasta ei pysy aikataulussa, alkaa olla jo yleisesti hyväksytty. Virallisissa raporteissakin todetaan, että nykytahdilla tavoitteista saatetaan olla perässä vielä vuonna 2050.

Kuva: Wikimedia Commons

Ilmastonmuutos on ehkä vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama haaste. Aihe on jo korvannut terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana. Se, miten käsillä olevaan ilmastokriisiin voidaan vastata, riippuu nyt ja tulevaisuudesta tekemistämme energiavalinnoista ja poliittisista päätöksistä.

Arvostetun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan