Öljykenttä ja hakkuutyömaa

Ihminen on aina käyttänyt ympäristöään ja luonnonvaroja hyväkseen.

Ensin lähinnä keräiltiin syötäviä kasveja ja metsästettiin. Merkittävä käänne luontosuhteessa tapahtui, kun opittiin viljelemään maata. Toimintaan tuli pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Edelleen oli kuitenkin selvää, että ihminen oli luonnon armoilla eikä päinvastoin. Tämä ajattelutapa kesti tuhansia vuosia.

Kuva: Matti Ylönen Maatalous ei enää moniin vuosiin ole kehitysmaissakaan ollut vain itsenäistä pienviljelyä. Siitä on tullut osa globaalia taloutta. Tuotteet kulkevat maanosasta toiseen, ja kuluttajan on vaikea tietää, mistä eineksen ainekset ovat peräisin.

Kuvitus: Banksy

Ajatus ihmislähtöisestä kehityksestä eli siitä, että ihminen ottaa itse ohjat käsiinsä luonnon armoille jättäytymisen sijaan, syntyi teollisen vallankumouksen innoittamana. Käsite on leimallisen länsimainen. Pohjoisen pallonpuoliskon rikkaat teollisuusvaltiot alkoivat kutsua itseään kehittyneiksi. Samalla ne tulivat esimerkillään määritelleeksi sen, mitä kehittynyt tarkoittaa.

Kuva: Koniponi (CC)

Omenapuu kasvaa kahden tontin rajalla. Molemmat naapurit kokevat sen omakseen. Aina syksyisin syntyy riitaa siitä, kummalle omenat kuuluvat. Joskus tapellaankin. Tällöin vahvempi saa hedelmänsä, mutta toista jää kismittämään, ja pian painitaan uudestaan.

Tarinan opetus on, että ihmisille on tyypillistä taittaa peistä heille tärkeiden luonnonvarojen hallinnasta. Esimerkiksi vesi, viljelykelpoinen maa, kulta, timantit ja öljy ovat olleet monen konfliktin kiistakapuloita.

Kauppapolitiikka on viimeisen reilun vuosikymmenen aikana nopeasti laajentunut muille politiikan aloille. Talouden globalisaation nimissä pyritään purkamaan kansallista lainsäädäntöä (esim. tullijärjestelyjä tai kiintiöitä), jotta vienti ja tuonti olisi mahdollisimman esteetöntä. Samanaikaisesti yhä useammille asioille määritellään taloudellinen arvo ja niitä tarkastellaan hyödykkeinä – esimerkkinä hiilidioksidipäästöjen kauppa.

Kuva: Fuzheado (CC)

EPA, WTO, TRIPS, GATS, TRIMS, AKT, NAFTA, ASEAN, MFN, GATT… Nämä ovat kaikki lyhenteitä, jotka liittyvät maailmankauppaan. Tässä kirjainviidakossa kenen tahansa on helppo mennä sekaisin. Harva tietää tarkalleen, mistä puhutaan, kun puhutaan maailmankaupasta ja sen pelisäännöistä.

Kuva: vk-red (CC)

Tieto on arvokasta, muttei samalla tavoin hallinnoitavaa kuin tavara ja pääoma. Tiedon hallintaan on pyritty jo pitkään erilaisin kansallisin patentti-, lisenssi- ja tekijänoikeusjärjestelyin.

Epävirallinen talous tarkoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jota ei ole säädelty yhteiskunnan laeilla ja säännöksillä. Sen piirissä ei ole virallista kirjanpitoa tai laskutusta. Työsopimuksia ei tehdä, ja raha liikkuu suurelta osin pankkisektorin ulkopuolella.

Kuva: Jarmo Ollikainen (CC)

Vielä ennen toista maailmansotaa Suomi oli nykymittarein kehitysmaa. Kaksi kolmasosaa väestöstä työskenteli maataloudessa. Elintaso ei ollut kaksinen ja työpäivät olivat toimialasta riippumatta pitkiä. Useimmat aloittivat työnteon nuorena ja jatkoivat ammatissa niin pitkään kuin pystyivät.