Parlamentti

Ilja Repin: 17. lokakuuta 1905 (1906–1911)

Jos demokratian tulevaisuus halutaan pelastaa, minkä varaan toivo kannattaa rakentaa? Viime aikoina globaali kansalaisyhteiskunta on kerännyt yhä enemmän huomiota ja kiinnostusta, kun puhutaan demokratian turvaamisesta.

Julkisella sektorilla tarkoitetaan käytännössä valtioita ja kuntia ja niiden alaisia laitoksia. Julkisia palveluita, esimerkiksi terveydenhuoltoa, ja julkisia rakenteita, kuten markkinainstituutioita, tieverkostoa ja poliisia, kutsutaan julkishyödykkeiksi. Eri maat tuottavat hyvin erilaisia julkishyödykkeitä, ja niiden oikeutus myös vaihtelee kulttuurin ja poliittisen katsantokannan mukaan.

Vilhelm Sjöström (CC)

Haluatko sinä päättää elämääsi vaikuttavista asioista? Jos vastasit kyllä, alla oleva teksti on juuri sinulle.

Vallitsevan, joskin samalla kiistellyn, talousajattelun mukaan vapautetut markkinat, vapaakauppa ja alempi verotus johtavat vilkkaampaan talouden toimeliaisuuteen – ja siten parempaan ihmisten hyvinvointiin. Vallitsevaa uusliberaalia poliittista ajattelua taas määrittävät seuraavat kolme väittettä: 1) Valtionyhtiöt tulee yksityistää, koska valtio tuottaa tavaroita ja palveluita tehottomammin ja huonommin kuin yksityinen yritys.

Taloudessa asioista päätetään usein "yksi euro, yksi ääni" -periaatteella. Demokratiassa taas pyritään soveltamaan "yksi ihminen, yksi ääni" -periaatetta. Sopivatko nämä kaksi yhteen? Taloutta ja demokratiaa pohtiva teksti ilmestyy heinäkuussa. Lue sitä odotellessa vaikka Teivo Teivaisen kolumni demokratian monarkisoitumisesta.

Maailmantalous muuttuu. Mukaan on tullut uusia pelureita, ja vanhat säännöt eivät enää aina päde. Pitkään hallinnut eliittikin on joutunut arvioimaan taktiikkaansa uudelleen. Puheissaan useimmat valtiot korostavat sitoutumistaan monenkeskiseen järjestelmään. Silti maailmanlaajuisten, kaikkia sitovien sopimusten solmiminen ja valvominen on osoittautunut viime vuosina aiempaakin vaikeammaksi. Kenties tärkein esimerkki tästä on Maailman kauppajärjestön WTO:n viimeisen neuvottelukierroksen keskeytyminen.

Kuva: Steve Bissonnette (CC)

Teksti on tarkistettu 5.9.2012
Tekstiä on viimeksi päivitetty 22.2.2011

Yksilön vapaudesta, markkinataloudesta ja vapaakaupasta puhutaan usein ylistävään sävyyn. Niitä pidetään tärkeinä ja tavoiteltavina. Harvat kuitenkaan toivovat tosissaan, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt olisivat vapaita toimimaan aivan kuten haluavat. Eihän siitä mitään tulisi.

 
 
Verotuksella voidaan nähdä neljä keskeistä tehtävää. Valtiot keräävät verotuloina osan keskuspankkien kautta liikkeelle laskemastaan rahasta takaisin ja rahoittavat sillä valtion kulutusta eli esimerkiksi julkisia palveluja.

Toiseksi veroilla ja tulonsiirroilla voidaan vaikuttaa tulojen jakautumiseen, eli tasata tuloeroja.

Hyvinvointivaltio on nykyään otsikoissa usein silloin, kun puhutaan sen ongelmista. Terveydenhuolto, koulutus ja muut peruspalvelut kärsivät puutteellisesta rahoituksesta.Tämä ajaa yhä useampia ihmisiä esimerkiksi yksityisten lääkäripalveluiden käyttöön.